Vaikuttavuus

Vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluilla aikaansaatua positiivista muutosta ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa tai elämänlaadussa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluilla aikaansaatua positiivista muutosta ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa tai elämänlaadussa. Vaikuttavuus syntyy asiakasymmärryksestä ja oikea-aikaisista laadukkaista palveluista.

Vaikuttavuus on keskeinen arvo sekä tavoite Keusoten vuosien 2023–2025 hyvinvointialue- ja palvelustrategioissa, joissa sitoudutaan tutkitusti vaikuttavien palveluiden tarjoamiseen.

Vaikuttavuuspohjaisen järjestämisen ja palvelutuotannon ohjaamisen vahvistaminen on myös EU-rahoitteisen Keski-Uudenmaan Kestävä kasvu -hankkeen (RRP2) päätavoite. Osana hanketta pilotoimme vaikuttavuustiedon mittaamista ja hyödyntämistä diabeetikoiden ja ikääntyneiden palveluketjuissa. Painopiste on asiakkaiden ja potilaiden itse raportoimassa elämänlaatutiedossa PROM-mittareilla.

Tälle sivulle on koottu esitysmateriaaleja, joiden avulla voit tutustua vaikuttavuuteen laajemmin.

Infografiikka, joka kuvaa Keusoten matkaa kohti vaikuttavuutta aikavälillä 2023–2025. Seuraavat viisi vaihetta on esitetty harmaalla, käyrällä polulla, jossa on numeeriset virstanpylväät yhdestä viiteen. Ensimmäinen vaihe, 2016–2022: Vahva strateginen sitoutuminen. Taustoitettu toiminta, oppiminen ja ymmärryksen kehittyminen. Paradigmamuutos vaikuttavuusperustaisuuteen on tapahtunut ja vaikuttavuuden ohjauksen perusta on rakennettu. Toinen vaihe, vaikuttavuutta tukeva tietopohja. Määritelty mittaristokokonaisuus ja tietojärjestelmät soveltuvat vaikuttavuustiedon kokoamiseen. Mainittu vaikuttavuuspilotit (diabetes, mielenterveys, ikäihmiset). Kolmas vaihe, vaikuttavuutta ja vaikuttavuusperustaista ohjausta tukeva organisoituminen. Palveluketjuajattelu on juurtunut ja yhdyspintatyö sekä verkosto-ohjaus tukevat vaikuttavuusperustaisuutta. Neljäs vaihe, järjestäjän ohjausmalli. Vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin rakennusosat ovat koossa ja järjestäjäohjaus on vaikuttavuusperustaista. Viides vaihe, 2025: Kokonaistavoite. Vaikuttavuusperustainen järjestäminen ja palvelutuotannon ohjaus. Kuvaus vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta.

Vaikuttavuuden keskeisiä käsitteitä

Vaikuttavuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla aikaansaatu positiivinen muutos ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa tai elämänlaadussa. Myös edellä mainittujen heikkenemisen ehkäiseminen.
Kustannusvaikuttavuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden suhde sen aikaansaamiseksi käytettyihin resursseihin. Arkikielessä vaikuttavuudella tarkoitetaan usein nimenomaan kustannusvaikuttavuutta.
Arkivaikuttavuus: Arkivaikuttavuus on kokonaisuus, joka rakentuu henkilöstön osaamisesta, näyttöön perustuvista hoitopäätöksistä, suoriutumisen arvioinnista sekä arvioinnin hyödyntämisestä vertaiskehittämisessä. Se saavutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä soveltamalla osaamista ja tieteellisten tutkimusten tuloksia arjen potilas- ja asiakastyöhön.
Järjestäjävaikuttavuus: Väestön kokonaishyvinvoinnin parantaminen, jonka ohjaavina periaatteina toimivat kustannusvaikuttavuus ja yhdenvertaisuuden varmistaminen. Järjestäjävaikuttavuus pitää sisällään väestön terveydentilan kartoittamisen ja hyvinvointivajeen korjaamisen, ennaltaehkäisyn ja hoidon. Keinoina ovat tuotannon ohjaaminen, asukkaiden ja asiakkaiden ohjaaminen sekä verkostoyhteistyö.
Prosessivaikuttavuus: Prosessivaikuttavuudella pyritään rakentamaan tietyn asiakasryhmän tai segmentin palvelusta mahdollisimman kustannusvaikuttavaa. Pilotit kohdistuvat tyypillisesti prosessivaikuttavuuteen.
Vaikuttavuusmittari: Mittari, jonka avulla mitataan ja tunnistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalla aikaansaatua muutosta ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa tai elämänlaadussa.
Potilaalta ja asiakkaalta kerättävät mittaritiedot: Keskeisimmät asiakkaiden ja potilaiden raportoimat tiedot ovat PROM (patient reported outcome measures), joka kuvaa terveyttä ja toimintakykyä ja PREM (patient reported experience measures), joka kuvaa asiakaskokemusta.
Vaikuttavuusperustainen ohjaus: Ohjausta, joka ensisijaisesti tavoittelee parempaa kustannusvaikuttavuutta, eli parempaa väestön terveyttä ja hyvinvointia käytettävissä olevilla voimavaroilla yhdenvertaisuus huomioiden. Vaikuttavuusperustainen ohjaus on asiakas- ja potilaslähtöistä ohjausta ja siinä hyödynnetään vaikuttavuustietoa.
Vaikuttavuusperustainen ohjausmalli: Kuvaus eri ohjauskeinojen (mm. mittaaminen ja vaikuttavuustiedolla ohjaaminen, sopimusohjaus, oman tuotannon ohjaus, resurssiohjaus, integraation ohjaus) käytännön toteutuksesta.
Asiakas- ja asiakkuussegmentointi: Väestön ja asiakkaiden ryhmittely samankaltaisten palvelutarpeiden perusteella.
Vaikuttavuuden tiekartta: Toimintasuunnitelma, joka koostuu ylätason tavoitteista, niistä operationalisoiduista konkreettisista tavoitteista sekä keinopolusta, joka johtaa kuhunkin tavoitteiseen.