Vammaispalvelulain muutokset
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) astui voimaan 1.1.2025. Tälle sivulle on koottu tietoa vammaispalvelulaista ja uudistuksen vaikutuksista palveluihin.
Uusi vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Lain tavoitteena on
- toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa
- ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa
- tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
- turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut
- Vammaispalvelulaki on erityislaki. Se on toissijainen sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin nähden
- Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien, kuten sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain, perusteella
- Vammaispalvelulain perusteella myönnetään palveluita vain, jos ensisijaiset yleispalvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä
- Vammaispalvelulakia voidaan soveltaa yleislakien kanssa myös rinnakkain. Vammaispalvelulain perusteella myönnetty palvelu voi täydentää yleispalvelua, jos se ei yksin riitä vastaamaan vammaisen henkilön tarpeisiin
Vammaispalveluja myönnetään seuraavin perustein:
- Henkilö tarvitsee vammasta tai sairaudesta johtuvan pitkäaikaisen toimintarajoitteen vuoksi välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Pitkäaikainen toimintarajoite voi olla fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä
- Ensisijaisen lain perusteella myönnettävät palvelut eivät ole vammaisen henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä
- Vammainen henkilö täyttää vammaispalvelulain soveltamisalassa määritellyt yleiset kriteerit sekä palvelukohtaiset kriteerit
Asiakkaan edun arvioimiseen ei vaikuta se, ovatko palvelut asiakkaalle maksullisia vai maksuttomia tai se, kuinka suuri asiakasmaksu mahdollisesti olisi.
- Valmennus: itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen opetteluun ja elämän muutostilanteisiin, viittomakielen opetus ja vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus
- Henkilökohtainen apu päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun sekä vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen
- Erityinen osallisuuden tuki, jonka avulla vammainen henkilö voi toisen henkilön tukemana päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa tai tehdä ohjattuna itselleen mieluisia osallisuutta edistäviä asioita vapaa-aikana
- Tuettu päätöksenteko, jonka tarkoitus on tukea vammaista henkilöä siten, että hän voi tehdä itse omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä
- Vaativa moniammatillinen tuki vammaisen henkilön kommunikoinnin, sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsemääräämisoikeuden tai osallisuuden turvaamiseksi tai vammaisen henkilön haastavan käyttäytymisen syiden selvittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi vaativissa tilanteissa
- Asumisen tuki vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat apua tai tukea päivittäisissä toiminnoissa
- Lapsen asumisen tuki: ensisijaisesti lapsen kotona asumisen turvaamiseksi ja toissijaisesti lapsen asumisen järjestämiseksi kodin ulkopuolella silloin, kun lapsella ei ole lastensuojelun tarvetta, mutta oman perheen kanssa asuminen ei ole mahdollista yksilöllisestä avusta ja tuesta huolimatta
- Tuki esteettömään asumiseen: asunnon muutostyöt, välineet ja tekniset ratkaisut
- Lyhytaikainen huolenpito oman perheen tai läheisen kanssa asuville
- Päivätoiminta: ensisijaisesti niille vanhuuseläkeikää nuoremmille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäistä osallisuuden tukea eivätkä pysty osallistumaan sosiaalihuoltolain mukaisiin työllistymistä edistäviin toimiin tai sosiaalihuoltolain mukainen toiminta ei vastaa henkilön yksilöllisiin tarpeisiin
- Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työelämään pääsyn edistämiseksi toissijaisena palveluna suhteessa sosiaalihuoltolain työtoimintaan ja työllistymistä edistävään toimintaan
- Liikkumisen tuki monin eri tavoin järjestettynä (jaksottaminen, matkabudjetti, taksi, henkilökohtainen apu, saattaja, auto tai muu kulkuneuvo, muu soveltuva tapa)
- Taloudellinen tuki välineiden ja teknisten ratkaisujen hankkimiseen
- Taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa eläville henkilöille
- Muut palvelut ja tukitoimet: muut lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavat palvelut ja taloudelliset tukitoimet
- Uusi laki pitää sisällään joitakin kokonaan uusia vammaisille myönnettäviä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi erityinen osallisuuden tuki, tuettu päätöksenteko ja valmennus
- Lain myötä joidenkin palveluiden termeihin on tullut muutoksia. Esimerkiksi asunnon muutostöistä puhutaan nyt esteettömän asumisen tukena ja palvelusuunnitelmaa kutsutaan asiakassuunnitelmaksi
- Osaan palvelujen sisällöistä on tullut muutoksia. Esimerkiksi liikkumisen tuki kattaa aiempaa monipuolisemman valikoiman tuen toteuttamistapoja
- Erityishuolto-ohjelmia ei enää tehdä
- Kehitysvammalakiin jäivät voimaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat pykälät, mutta uudistuksen myötä myös kehitysvammaisille palvelut myönnetään uuden vammaispalvelulain perusteella
- Kaikkien vammaispalveluiden piirissä olevien vanhojen asiakkaiden (päätökset ennen 1.1.2025) palvelusuunnitelmat päivitetään kolmen vuoden siirtymäaikana ja palvelut vaihdetaan uuden lain mukaisiksi