Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) työelämän laatu on kesällä tehdyn selvityksen perusteella pysynyt alkuvuoden tasolla säästöpaineista ja yt-neuvotteluista huolimatta.  

Keusotessa mitattiin työelämän laatua kesällä juuri yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen. Keusoten kulttuuri on kuitenkin kestänyt iskut, sillä työelämän laatu on henkilöstön mukaan 58 %. Sama tulos saatiin alkuvuoden kyselyllä. Tavoite Keusotessa on 60 %, johon on päästy kerran, syksyllä 2023.  

Työelämän laadun mittaamisen yhteydessä Keusoten henkilöstöltä kysytään myös työnantajan suositeltavuutta, eli kuinka todennäköisesti työntekijä suosittelisi Keusotea työpaikkana ystävälle tai kollegalle. Vaikka työelämän laatu on Keusotessa säilynyt aiemmalla, hyvällä tasolla, on työpaikan suositeltavuus jonkin verran heikentynyt. 

–  Suositeltavuus on heikentynyt eniten hallinnossa, ja siinä ehkä näkyy koetun yt-prosessin jäljet. Kokonaisuutena Keusoten suositeltavuus työpaikkana on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi vuosi sitten tai sitä aiempina vuosina, eli tulos ei ole huono. Nyt täytyy vain pitää huoli, että henkilöstömme voi jatkossakin hyvin ja trendi kääntyy uudelleen ylöspäin,

kertoo Keusoten henkilöstön kehittämispäällikkö Ville Saarikoski.

Työelämän laadulla yhteys myös talouteen 

Keusotessa on jo vuodesta 2021 asti mitattu työelämän laatua Syke-kyselyllä. Syke on Keusoten tärkein henkilöstömittari: siinä yhdistyy arviot fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuudesta, työyhteisön yhteishengestä sekä innovatiivisuudesta ja luovuudesta. Syke-kysely perustuu Lapin yliopiston apulaisprofessori ja henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtajan Marko Kestin vuosien aikana kehittämään työelämän laadun QWL-mittariin (Quality of Working life).  

Syke-kyselyn avulla saadaan työelämän laadun numeraalisen tuloksen lisäksi myös yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mikä sujuu hyvin missäkin yksikössä ja mitä tulisi vielä kehittää, jotta henkilöstö voi hyvin. Tulosten perusteella Keusotessa pystytään kohdistamaan kehittämisen tukea paremmin tarpeen mukaan ja kannustetaan työyhteisöjä ja esihenkilöitä tutkimaan avoimin mielin vahvuuksiaan ja kehittämishaasteitaan sekä etsimään niille juurisyitä.  

Työelämän laadun keskeisin arvo on työntekijöiden hyvinvointi, mutta sillä on kiistaton yhteys myös taloustilanteeseen. Esimerkiksi työelämän laatuun kytkeytyvät sairauspoissaolot, työntekijöiden vaihtuvuus ja asiakaskokemus vaikuttavat toiminnan tuottavuuteen kokonaisuutena. 

– Vaihtelut työelämän laadussa näkyvät taloudessa joko riskejä helpottaen tai niitä lisäten. Työtä työelämän laadun parantamiseksi täytyykin tehdä koko ajan. Sillä on iso inhimillinen merkitys jokaiselle meistä, mutta myös taloudellisesta näkökulmasta asia on merkittävä. Kaiken kaikkiaan ainakin meidän Syke-kyselymme perusteella sote-ala on mainettaan parempi ala tehdä pitkää uraa,

Saarikoski summaa.