Tietoa ja tukea mielenterveyshaasteita kokevan nuoren läheiselle
Mielenterveysongelmaisen nuoren hoidossa keskiössä on usein nuoren hoito ja avun tarjoaminen nuorelle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että nuorten läheisetkin tarvitsevat apua ja tukea selvitäkseen mielenterveyshaasteista kärsivän nuoren kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös sairastuneen nuoren terveyden edistämistä.
Omaa hyvinvointia ja jaksamista voi edistää mm. etsimällä oikeanlaista ja ajankohtaista tietoa sairaudesta sekä keskustelemalla ammattilaisen, ystävän tai jonkun muun kanssa, joka on tai on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. On tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnista riittävän unen, liikunnan sekä tasapainoisen ravitsemuksen avulla. Jos etsit apua nuoren tilanteeseen, löydät lisää tietoa ja tukea nuorille suunnatusta sivustamme:
Nuoren mielenterveysongelmien vaikutukset näkyvät läheisissä arjen ylimääräisenä kuormituksena, voimavarojen heikkenemisenä sekä erinäisinä fyysisinä vaikutuksina (esim. uupumus, uniongelmat, ahdistuneisuus). Lisäksi ne voivat aiheuttaa läheisessä riittämättömyyden tai epäuskon tuntemuksia, pelkoa tulevasta tai jopa häpeää läheisen sairaudesta. Läheisen sairaus voi aiheuttaa myös taloudellisia ongelmia. Omainen voi kokea muutoksia sosiaalisessa elämässään, jolloin tämä voi näyttäytyä yksinäisyytenä, eristäytymisellä sekä perhe-elämän häiriöillä. Avioliitto voi rakoilla ja voidaan kokea sosiaalisesti riittämättömyyttä. Apua tilanteeseen on saatavilla julkisesta terveydenhuollosta, mutta myös muilta toimijoilta, kuten järjestöiltä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella asuvat tai opiskelevat 13-17 -vuotiaat nuoret ja heidän läheisensä voivat käyttää nuorisoaseman palveluja. Nuorisoasemalta nuoren läheisenä voit saada ohjausta ja tukea vanhemmuuteen ja muuttuviin perhetilanteisiin. Nuorisoasemalla myös hoidetaan nuoria, joilla on mielenterveyden haasteita tai päihteiden käyttöä.
Lapsiperheiden ja nuorten neuvonnasta nuori (alle 18-vuotias) tai nuoren läheinen saa Keusoten ammattilaisilta tukea ja ohjausta arjen haasteisiin.
Nuorten aikuisten asiakasohjauspalvelu on kohdennettu 18-29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Saat yhteyden soittamalla aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaukseen 019 226 0404 ja valitsemalla puhelun alussa 1
Sosiaalipäivystys huolehtii ja auttaa, kun tilanteesi vaatii kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalvelujen tarpeiden arviointia ja järjestämistä
Masennusta sairastavalle on tyypillistä toimintakyvyn heikkeneminen ja haastavuus saada iloa tavallisista ja arkisista asioista. Nuorilla masennustilan on mahdollista ilmetä äkillisenä hermostumisena tai yleisesti muuten ärtymyksen tuntemuksina. Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta ilmenee lähes kaikilla jossakin vaiheessa elämää. Kyseessä voi olla ohimenevä tila, jolla ei ole pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia normaaliin elämään. Nuorilla tyypillisiä masennuksen ilmenemismuotoja voi olla:
- Unettomuus ja levottomuus
- Eristäytyminen
- Äkilliset hermostumiset
- Mielialan voimakkaat vaihtelut ja itsetuhoiset ajatukset
Ahdistuneisuus on yksi yleisimmistä nuorilla ilmenevistä mielenterveyshäiriöistä. Ahdistuneisuus mielletään pelonkaltaisena ohimenevänä olotilana. Ahdistuneisuudessa on toisinaan haastavaa yksilöidä syy tai erillinen kohde, joka aiheuttaa ahdistusta. On kuitenkin mahdollista löytää ahdistuneisuuden konkreettinen aiheuttaja. Ahdistuksen eri muotoja voivat olla esimerkiksi
- Paniikkikohtaus
- Julkisten paikkojen pelko
- Sosiaalisten tilanteiden pelko
- Pakko-oireinen häiriö
Monet pitkälle edenneet syömishäiriöt voivat johtaa usein muihin mielenterveydellisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi masennukseen.
Yleisimmät syömishäiriöt
Anoreksia eli laihuushäiriö ilmenee usein varhaisnuoruudessa. Terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja laihduttaminen johtaa liian pitkälle edetessään hallitsemattomaan kierteeseen. Anoreksiassa ruoasta kieltäytyminen ja pakonomainen liikkuminen on tavallista.
Bulimia eli ahmimishäiriö ilmenee tyypillisimmin myöhäisnuoruudessa. Ruokaa ahmitaan runsaasti yli tarpeen ja lihominen pyritään tästä huolimatta välttämään. Ahmimista kompensoivia toimia tyypillisesti ovat oksentelu, pakonomainen liikkuminen, joidenkin lääkkeiden nauttiminen (esim. Ulostuslääkkeet)
Lisäksi on määrittelyä vailla olevia syömishäiriöitä, jossa oireet eivät vastaa anoreksian, bulimian tai minkään muun määritellyn syömishäiriön piirteitä.
ADHD eli aktiivisuuden sekä tarkkaavaisuuden häiriö on keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö. Tavallisimpia ilmenemismuotoja ovat ylivilkkaus- ja impulsiivisuuspainotteinen ilmeneminen, tarkkaamattomuuteen liittyvä ilmeneminen tai näiden yhdistelmä. Usein ADHD:tä esiintyy pojilla tyttöjä enemmän, mutta tämä on pyritty osittain selittämään tyttöjen mahdollisella alidiagnosoinnilla. ADHD:n aiheuttajaa ei ole pystytty selkeästi selittämään, mutta sen syntyyn vaikuttaa ympäristön ja perimän yhteisvaikutus. Oirekirjoltaan ADHD on laaja
Nuorten keskuudessa käytössä olevia päihteitä ovat nikotiinituotteet, alkoholi ja huumeet erityisesti kannabis. Tupakointi on vuosien aikana vähentynyt nuorten keskuudessa. Entistäkin useampi nuori kokeilee tai jopa käyttää sähkötupakkaa tavanomaista tupakkaa todennäköisemmin. Myös nuuskan käyttö on melko suosittua nuorilla. Tavallisesti tupakkatuotteita kokeillaan ensimmäistä kertaa noin 10–15 vuoden iässä. Tupakkatuotteet sisältävät monia erilaisia terveydelle haitallisia ainesosia ja niiden käyttö voi mahdollisesti altistaa erilaisille sairauksille, kuten esimerkiksi syöville. Tupakointi nuorella iällä usein johtaa myös muiden päihteiden varhaiseen aloitusikään, kuten esimerkiksi alkoholin käytön kokeiluihin.
Alkoholi on pienissäkin määrin haitaksi lapselle ja nuorelle. Alkoholi on hermomyrkkyä, jolloin vielä kehitysvaiheessa olevat aivot kärsivät alkoholista erityisen paljon. Alkoholin käyttö lisää tapaturmia ja varhaisessa iässä aloitettu alkoholin käyttö lisää myöhemmässä iässä alkoholin sekä muiden päihteiden riskikäyttöä. Nuoren alkoholin käytöllä on heikentäviä vaikutuksia muun muassa tarkkaavaisuuteen, työmuistiin sekä avaruudelliseen hahmottamiskykyyn.
Huumeet, erityisesti nuorten keskuudessa yleistynyt kannabis altistaa tarkkaavaisuuden häiriöille, heikentävät älyllisiä kykyjä ja voivat altistaa erilaisille mielenterveyshäiriöille. Kuten lähes kaikilla päihteillä myös kannabiksen käytöllä on todettu olevan yhteys mielenterveysongelmiin erityisesti masennukseen sekä ahdistukseen. Lisäksi kannabiksen käytön on todettu lisäävän riskiä psykoosiin sairastumiseen. Varhaisessa vaiheessa aloitetut päihdekokeilut lisäävät riskiä myöhemmän
Käytöshäiriöille tavanomaista ovat henkilön iänmukaisista normeista poikkeavat piirteet, kuten aggressiivinen, uhmakas ja antisosiaalinen käytös. Käytöshäiriöiden ilmeneminen jaotellaan neljään eri ilmenemistyyppiin
- Sosiaalinen
- Epäsosiaalinen
- Perheensisäinen
- Uhmakkuushäiriö
Itsetuhoinen käytös tai ajattelu on uhka hengelle tai terveydelle. Ilmenemismuotoja on useita erilaisia:
- Viiltely
- Itsemurha-ajatukset
- Itsemurhayritykset
- Itsemurha
Epäsuora itsetuhoisuus on itsetuhoisuuden piirre, jossa kuolemanvaara on oleellisessa osassa, mutta kuolema ei ole tavoiteltavaa.
Tämän artikkelin teossa on hyödynnetty opinnäytetyötä, joka on tehty yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakasohjausyksikön kanssa.