Suolistosyöpien seulonta aloitettiin valtakunnallisesti vuonna 2022. Keusoten alueella seulonta otettiin erinomaisesti vastaan: siihen osallistui ensimmäisenä vuonna 79 % kutsutuista eli hieman useampi kuin Suomessa keskimäärin. Osallistumisaktiivisuus lähti kuitenkin heti laskuun niin, että vuonna 2023 seulontaan osallistui 73 % kutsutuista. Tänä vuonna osallistumisprosentti uhkaa jäädä vain noin 61 %:iin.

Seulonta koski ensimmäisenä vuonna 60–68-vuotiaita. Tänä vuonna seulontaan kutsutaan kirjeellä 60–70-vuotiaat, joiden syntymävuosi on 1954, 1956, 1958, 1960, 1962 tai 1964. Vähitellen seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että vuodesta 2031 alkaen seulontaan kutsutaan kaikki 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein. Suolistosyöpä on yleisin tässä ikäryhmässä.

Seulonnan tavoitteena on vähentää suolistosyövistä johtuvia kuolemia ja inhimillistä kärsimystä

Suolistosyöpä on yhteisnimi paksu- ja peräsuolen syöville. Se on kolmanneksi yleisin syöpätauti Suomessa: vuosittain siihen sairastuu yli 3 000 henkilöä. Seulonnan tarkoitus on havaita suolistosyöpä oireettomassa varhaisvaiheessa, jolloin se on todennäköisemmin parannettavissa. Varhain todettu syöpä on myös helpompi hoitaa ja aiheuttaa vähemmän inhimillistä kärsimystä.

Suurin osa suolistosyövistä kehittyy suolen limakalvon hyvänlaatuisista kohoumista eli polyypeista. Kasvaimet kehittyvät pahanlaatuisiksi yleensä huomaamattomasti, sillä polyypit eivät useinkaan aiheuta minkäänlaisia oireita. Koska suolistosyövän oireet puuttuvat alussa usein kokonaan tai ne ovat epämääräisiä, jää syöpä herkästi havaitsematta.

Seulontaan osallistuminen on vaivatonta ja maksutonta

Suolistosyövän seulontaan osallistuminen on hyvin helppoa, sillä ulostenäyte otetaan itse kotona wc-käynnin yhteydessä ja toimitetaan postitse laboratorioon tutkittavaksi. Tätä varten seulottavat saavat välineistön, tarkemman ohjeet, esitietolomakkeen ja valmiiksi maksetun palautuskuoren suoraan kotiinsa. Seulonta on osallistujalle maksuton. 

Seulontatesti on immunokemiallinen ulosteen veritesti (FIT), jolla etsitään piilevää verta ulosteesta. Jos näytteessä ei ole havaittu verta, saa seulottava tästä tiedon kirjeitse ja uuden seulontakutsun noin kahden vuoden kuluttua. Noin neljällä osallistujasta sadasta näytteestä löydetään verta. Se ei välttämättä tarkoita suolistosyöpää tai sen esiasteita, mutta syyn selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia. Tällöin tehdään useimmiten paksusuolen tähystys eli kolonoskopia. Seulontahoitaja on yhteydessä jatkotutkimuksiin kutsuttaviin henkilöihin puhelimitse.

Lisätietoja: