Ajankohtaista infektio- ja tartuntataudeista

21.10.2024 Infektiotilanne on maltillinen

Mykoplasmatapauksia on todettu 120 vuoden 2024 aikana, näistä eniten syyskuussa 43. Tapauksia todetaan edelleen lokakuussa. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 7.

Koronavirustapauksia on todettu tartuntatautirekisterin mukaan jonkin verran enemmän heinä-syyskuun aikana verrattuna maalis-kesäkuun aikaan. Keusoten akuuttiosastoilla koronaviruspotilaita on ollut syys-lokakuussa hoidossa yhtaikaa 3–19, eniten viikolla 42 (11 koronaviruspotilasta/233 paikkaa, 21.10.2024 tilanne). Syksyn aikana joitakin tartuntaryvästymiä on todettu myös hoito- ja hoivayksiköissä.

Hinkuyskätapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin vuonna 2024 yhteensä 48, selvimmin toukokuusta alkaen. Elokuussa tapauksia todettiin eniten 19, syyskuussa taas vähemmän vain 7 tapausta ja lokakuun alussa ei lainkaan. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 20 tapausta.

Norovirustapauksia ei ole esiintynyt syys-lokakuussa. Rs- ja influenssavirustapauksia on todettu kumpiakin yksi.

Tippuritapausten määrä on noussut vuodesta 2022 lukien, vuonna 2024 tapausmäärä nousee edelleen.  Tippuritapauksia on todettu 48 vuonna 2024.

Edellä mainittuja tartuntatauteja testataan rajallisesti, tapausmäärien muutokset heijastelevat kuitenkin tautien tosiasiallisia ilmaantuvuuksia väestössä. Tapausmääriin vaikuttaa myös testauskäytännöt ja niiden muutokset

7.10.2024 Infektiotilanne on maltillinen

Mykoplasmatapauksia on todettu 113 vuoden 2024 aikana, näistä eniten syyskuussa 43. Tapauksia todetaan enenevästi. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 7.

Koronavirustapauksia on todettu tartuntatautirekisterin mukaan jonkin verran enemmän heinä-syyskuun aikana verrattuna maalis-kesäkuun aikaan. Keusoten akuuttiosastoilla koronaviruspotilaita on ollut syys-lokakuussa hoidossa yhtaikaa 3–10 (6 koronaviruspotilasta/233 paikkaa, 7.10.2024 tilanne). Heinä-lokakuun aikana tapausmäärä on ollut melko vakaa. Syksyn aikana joitakin tartuntaryvästymiä on todettu myös hoito- ja hoivayksiköissä.

Hinkuyskätapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin vuonna 2024 yhteensä 48, selvimmin toukokuusta alkaen. Elokuussa tapauksia todettiin eniten 19, syyskuussa taas vähemmän vain 7 tapausta. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 20 tapausta.

Influenssa- tai norovirustapauksia ei ole esiintynyt syys-lokakuussa. Rs-virustapauksia on todettu yksi.

Tippuritapausten määrä on noussut vuodesta 2022 lukien, vuonna 2024 tapausmäärä nousee edelleen.  Tippuritapauksia on todettu 48 vuonna 2024.

Edellä mainittuja tartuntatauteja testaan rajallisesti, tapausmäärien muutokset heijastelevat kuitenkin tautien tosiasiallisia ilmaantuvuuksia väestössä. Tapausmääriin vaikuttaa myös testauskäytännöt ja niiden muutokset.

16.9.2024 Infektiotilanne on maltillinen

Koronavirustapauksia on todettu tartuntatautirekisterin mukaan jonkin verran enemmän heinä-syyskuun aikana verrattuna maalis-kesäkuun aikaan. Keusoten akuuttiosastoilla koronaviruspotilaita on ollut syyskuussa hoidossa yhtaikaa 3–8 (6 koronaviruspotilasta/233 paikkaa, 16.9.2024 tilanne). Heinä-syyskuun aikana tapausmäärä on ollut melko vakaa. Tartuntaryvästymiä on todettu myös hoito- ja hoivayksiköissä.

Hinkuyskätapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin vuonna 2024 yhteensä 42, selvimmin toukokuusta alkaen. Elokuussa tapauksia todettiin eniten 19, syyskuun alkupuoli on ollut taas rauhallisempi. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 20 tapausta.

Mykoplasmatapauksia on todettu 77 vuoden 2024 aikana, näistä eniten elokuussa 26 ja syyskuun puoliväliin mennessä 17. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 7.

Influenssa- tai norovirustapauksia ei ole esiintynyt syyskuussa. Rs-virustapauksia on todettu yksi.

Tippuritapausten määrä on noussut vuodesta 2022 lukien, vuonna 2024 tapausmäärä nousee edelleen.  Tippuritapauksia on todettu 46 vuonna 2024.

Edellä mainittuja tartuntatauteja testaan rajallisesti, tapausmäärien muutokset heijastelevat kuitenkin tautien tosiasiallisia ilmaantuvuuksia väestössä. Tapausmääriin vaikuttaa myös testauskäytännöt ja niiden muutokset.

2.9.2024 Infektiotilanne on maltillinen, korona- hinkuyskä- ja mykoplasmainfektioissa tapausmäärien nousua elokuun aikana

Koronavirustapauksia on todettu tartuntatautirekisterin mukaan jonkin verran enemmän heinä-elokuun aikana verrattuna maalis-kesäkuun aikaan. Keusoten akuuttiosastoilla koronaviruspotilaita on ollut elokuussa hoidossa yhtaikaa 1–11 (4 koronaviruspotilasta/227 paikkaa, 2.9.2024 tilanne). Viimeisen kuukauden aikana tapausmäärä on ollut melko vakaa. Tartuntaryvästymiä on todettu myös hoito- ja hoivayksiköissä.

Hinkuyskätapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin vuonna 2024 yhteensä 36, selvimmin toukokuusta alkaen. Elokuussa tapauksia todettiin eniten 15. Vuoden 2023 tapausmäärä oli 20 tapausta.

Mykoplasmatapauksia on todettu 51 vuoden 2024 aikana, näistä eniten elokuussa 17.

Rs- tai norovirustapauksia ei ole esiintynyt heinä-elokuussa. Influenssatapauksia on todettu yksi.

Tippuritapausten määrä on noussut vuodesta 2022 lukien, vuonna 2024 tapausmäärä nousee edelleen.  Tippuritapauksia on todettu 41 vuonna 2024.

Edellä mainittuja tartuntatauteja testaan rajallisesti, tapausmäärien muutokset heijastelevat kuitenkin tautien tosiasiallisia ilmaantuvuuksia väestössä. Tapausmääriin vaikuttaa myös testauskäytännöt ja niiden muutokset.

30.8.2024 Keusoten yleisohje hinkuyskätapauksissa varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin

Keväästä 2024 alkaen hinkuyskätartuntoja on esiintynyt aiempaa enemmän Suomessa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusoten) toimialueella. Hinkuyskä on valvottava tartuntatauti.

Hinkuyskän taudinkuva ja tartuttavuus

Hinkuyskän aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri, joka tarttuu lähikontaktissa pisaratartuntana herkästi. Hinkuyskän oireet alkavat 1–3 viikon kuluttua tartunnasta. Hinkuyskä oireilee aluksi samankaltaisesti kuin monet muutkin ylähengitystieinfektiot flunssan kaltaisesti. 1–2 viikon kuluttua oireiden alusta sairastuneelle tulee yskää, joka on puuskittaista ja yöaikaan pahenevaa. Yskä voi kestää 2–6 viikkoa.

Sairastunut on tartuttavimmillaan kaksi ensimmäistä viikkoa oireiden alusta, yli kolme viikkoa yskineiden aiemmin rokotettujen tartuntariski on vähäinen.

Hinkuyskä voi olla vaarallinen imeväisikäiselle lapselle, erityisessä riskissä ovat alle 6 kk ikäiset pikkuvauvat. Jos hinkuyskälle altistuneen perheessä on alle 6 kk ikäinen vauva tai yli 36 raskausviikolla oleva nainen, tulee hinkuyskälle altistuneen pieninkin oirein ottaa yhteyttä vastaanottopalveluihin. Pienellä vauvalla hinkuyskän ensioireena voi olla hengityskatkokset, sinistely tai oksentelu. Jos vauvalla epäillään hinkuyskää, hänet viedään lastentautien sairaalapäivystykseen.

Hinkuyskän torjunta

Hinkuyskää torjutaan rokotuksin. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteet annetaan 3 kk, 5 kk ja 12 kk iässä sekä 4 ja 14–15 vuoden iässä. Aikuiselle voidaan antaa tehoste asevelvollisuuden tai -palveluksen yhteydessä ja 25 vuoden iässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi 23.8.2024 määräaikaisen suosituksen raskaana olevien hinkuyskärokottamisesta vastasyntyneiden suojelemiseksi. Raskaana olevien rokotukset toteutetaan Keusotessa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ja tarvittaessa avoneuvolassa.

Yksittäiset hinkuyskätartunnat ja altistumistilanteet

Selvästi sairastuessa jäädään kotiin sairastamaan. Käytettävissä on tavanomaiset sairaslomakäytänteet ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tartuntatautilain mukainen eristäminen tai karanteeni ei ole mahdollinen, hinkuyskä ei ole luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Hinkuyskää voidaan hoitaa viiden vuorokauden atsitromysiini-antibioottihoidolla. Antibioottihoito lievittää taudinkulkua ja hillitsee tartuttavuutta, kun se aloitetaan ajoissa. Antibioottikuurin jälkeen voi palata varhaiskasvatukseen, kouluun, oppilaitokseen tai työhön.

Hinkuyskätartuntoja testataan rajallisesti julkisessa terveydenhuollossa. Hinkuyskätestiä voidaan harkita tilanteissa, joissa sairastuneella on hinkuyskälle tyypillinen hankala puuskittainen yskä tai muutoin huolestuttavat oireet. Tilanteessa, jossa sairastuneen tiedetään altistuneen varmistetulle hinkuyskätapaukselle ja sopivat oireet alkavat 1–3 viikkoa altistumisen jälkeen, voidaan antibioottihoito aloittaa myös ilman testausta. Hinkuyskätapauksen oireisille perheenjäsenille tarjotaan myös antibioottihoito. Mikäli hinkuyskätapauksen perheessä on yli 36 raskausviikolla oleva tai alle 6 kk ikäinen imeväinen tarjotaan antibioottihoitoa koko perheelle riippumatta oireista.

Seuranta ja yhteistyö

Keusoten infektio- ja tartuntatautiyksikkö seuraa toimialueen asukkaiden laboratoriovarmennettuja hinkuyskätapauksia. Tilanteissa, joissa tartunnan saanut on ollut tartuttavana varhaiskasvatusryhmässä tai koulussa, on ryhmää ja lasten huoltajia tiedotettu kohdennetulla Keusoten toimintaohjeella jatkotoimista 16.8.2024 alkaen toistaiseksi. Infektio- ja tartuntatautiyksikkö tekee yhteistyötä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa. Hinkuyskän torjuntatoimiin voi tulla muutoksia, kun raskaana olevien rokottaminen edistyy tai muusta syystä.

15.3.2024 Keusoten syyhyohje kouluille ja oppilaitoksiin on julkaistu

5.3.2024 Keusoten syyhyohje päiväkodeille on julkaistu

Keusoten Infektio- ja tartuntatautiyksikkö on julkaissut ohjeen syyhyn torjuntatoimiin päiväkodeille.

24.7.2023 Lintuinfluenssa

• Kesällä  2023 on todettu poikkeuksellisen suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia H5N1-virusinfektion seurauksena myös Suomessa. Virus on levinnyt myös turkistarhatiloille aiheuttaen korkeaa sairastavuutta eläimissä. Ihmisillä tartuntoja ei ole todettu.

• Keusoten toimialueella (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) ei ole todettu vuonna 2023 lintujen joukkokuolemia, lintuinfluenssaan sairastuneita lintuja tai turkiseläimiä.
• Huolehdithan, että et levitä lintuinfluenssaa lintuyhteisöjen välillä esimerkiksi koskemalla lintuihin, ruokkimalla niitä tai jalkineiden mukana kulkeutuvan lintujen ulosteen välityksellä.
• Lintujen joukkokuolemien yhteydessä tulee ottaa aina ensin yhteyttä valvontaeläinlääkäriin.
• Tärkeintä on välttää koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin.
• Jos joudut koskemaan kuolleisiin eläimiin, huolehdi hyvästä käsihygieniasta. Suojaudu kertakäyttöisillä käsineillä ja niiden riisumisen jälkeen pese vielä kädet huolellisesti vedellä ja saippualla ja/tai käytä käsihuuhdetta. Suojaudu kasvomaskilla tai hengityssuojaimella (FFP2 tai FFP3) ja suojalaseilla eläimen käsittelyn aikana. Hävitä suojaimet käytön jälkeen.
• Kuolleiden lintujen keräämisessä ja alueella liikkuessa tulee huomioida kerääjän turvallisuuden lisäksi se, ettei kerääjä kuljeta virusta esimerkiksi jalkineissaan toisaalle ja aiheuta viruksen leviämistä tahattomasti muihin lintuihin.
• Jos olet koskenut sairaaseen tai kuolleeseen eläimeen ja saat sen jälkeen hengitystie- tai neurologisia oireita, ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja mainitse mahdollisesta altistumisesta.
• Ilmoita luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista kunnan valvontaeläinlääkärille: 
  • Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula: ilmoitukset Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sähköpostiosoitteeseen yaktoimisto@tuusula.fi
  • Hyvinkää: ilmoitukset Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuollon sähköpostiosoitteeseen valvontaelainlaakari@hyvinkaa.fi
  • Pornainen: ilmoitukset virka-aikana Porvoon ympäristöterveydenhuoltoon valvontaeläinlääkärille sähköpostiosoitteeseen valvontaelainlaakari@porvoo.fi tai ma-pe klo 9-10, p. 0400 692 931. Virka-ajan ulkopuolella yhteys eläinlääkäripäivystykseen, p. 0600 18998 > valitse linja 2 (suureläimet).

7.7.2023 Korona ei ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetusmuutoksen, jonka myötä SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti ei enää ole yleisvaarallinen tartuntatauti. Jatkossa covid-19 määritellään valvottavaksi tartuntataudiksi. Asetus on tullut voimaan 30.6.2023.

Rokotukset ovat tehokkain keino suojautua vakavalta koronataudilta. Suositusten mukaisesta rokotussuojasta huolehtiminen on jatkossakin tärkeää. THL antaman ennakkotiedon mukaan syystalvella on käytössä uusia koronarokotevalmisteita.

Tiedotamme syystalvella alkavista rokotuksista myöhemmin syksyllä:

Keusote seuraa koronavirustilannetta edelleenkin, ja toimii tarpeen mukaan mikäli tilanne muuttuu.

23.3.2023 A-streptokokkitaudeista – lasten vakavat A-streptokokki-infektiot eivät ole lisääntyneet

Tavalliset A-streptokokki-infektiot

A-streptokokki aiheuttaa tavallisesti lievän taudin kuten nielutulehduksen, märkäruven, tulirokon, perianaali-ihottuman tai ruusuinfektion. Perianaali-ihottumassa, eli “peppuangiinassa” peräaukon ympärys punoittaa voimakkaasti, ja on usein vetistävä. Märkärupi on ihon pinnallinen bakteeritulehdus, jonka aiheuttaa tavallisimmin stafylokokki (Staphylococcus aureus) tai A-streptokokki (Streptococcus pyogenes) tai molemmat yhdessä. 

Lisätietoa nielutulehduksesta, märkäruvesta, tulirokosta ja ruususta löydät alla olevista linkeistä.

Tavallisen A-streptokokin aiheuttamat epidemiat varhaiskasvatuksessa

Päiväkodeissa epidemiaa epäillään, kun kahden viikon kuluessa ryhmässä on todettu 20% ryhmän jäsenistä A-streptokokki-infektio laboratoriotestillä. Epidemiaepäilyn herätessä päiväkodin johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö on yhteydessä Keusoten Infektio- ja tartuntatautiyksikköön.

Harvinaiset ja vakavat A-streptokokki-infektiot

HUS alueella on todettu tavanomaista enemmän invasiivisia A-streptokokki-infektioita. Invasiivisilla A-streptokokki-infektioilla tarkoitetaan infektioita, joissa A-streptokokki löytyy elimistön normaalisti steriilistä neste- tai kudosnäytteestä, tai henkilöllä on toksinen sokkioireyhtymä. Keusoten Infektio- ja tartuntatautiyksikkö saa tiedon HUS-yhtymältä sairaalassa hoidetusta invasiivisesta A-streptokokkitartunnasta, ja selvittää altistuneet.

Lasten invasiiviset A-streptokokkitaudit eivät ole lisääntyneet. Invasiivisten A-streptokokki tapauksien lisääntymistä on havaittavissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä ja suonensisäisiä huumeita käyttävillä. Yleisin invasiivinen A-streptokokin alatyyppi on yhdistetty suonensisäisiä huumeita käyttävien henkilöiden vakaviin infektioihin.