Keusoten palliatiivisessa keskuksessa hoidetaan parantumatonta, etenevää sairautta sairastavia asiakkaita moniammatillisena yhteistyönä. Palliatiivinen keskus on saanut erinomaista asiakaspalautetta ja myös työntekijöiden tyytyväisyys on hyvällä tasolla. Ei ihme, että Keusoten palliatiivisen toiminnan kehittäminen on tänä vuonna palkittu jo kahdesti.  

Keusoten palliatiivisen keskuksen muodostavat alueellinen kotisairaala, palliatiivinen osasto ja palliatiivinen poliklinikka. Palliatiivisen keskuksen käynnistäminen ja asiakaskokemuksen kehittäminen palkittiin Keusoten laatupalkinnon 1. sijalla ja palliatiivisen poliklinikan toiminta puolestaan valittiin vuoden asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi. Miltä nyt tuntuu, palliatiivisen keskuksen esihenkilö Ulla Palomäki ja ylilääkäri Anni Karppila? 

– On hienoa, että henkilöstön työ on tullut nähdyksi! Olemme ylpeitä koko henkilöstöstä ja tyytyväisiä siihen, että kehittäminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon potilaille. 

Kehittämisen keskiössä aina asiakas 

Palliatiivisen keskuksen toiminnan laatu näkyy asiakkaiden antamassa palautteessa. Laatupalkintokin myönnettiin nimenomaan korkeasta asiakastyytyväisyydestä sekä asiakaspalautteen systemaattisesta hyödyntämisestä.  

Palliatiivisen keskuksen henkilöstö kerää palautetta suunnitelmallisesti ja myös palautteen käsittely on hyvin organisoitu ja vastuutettu. Keskuksen NPS-luku on 92–98. Luku tarkoittaa sitä, kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi palvelua tuttavalleen, ja asteikko on -100 – 100, eli tulos on erinomainen.  

Vaikka palaute on pääasiassa hyvää, myös poikkeamat käsitellään viiveettä ja avoimesti kaikkien toimijoiden kesken – asiakas keskiössä. 

– Potilaat ovat antaneet palautetta esimerkiksi siitä, että ilmoitettu kellonaika ei toteutunut. Tästä syystä aikahaarukka, jolloin potilaan luokse mennään, ilmoitetaan nykyisin samalla tavalla, esim. käynti klo 13–15 välillä. Potilaille kerrottaan, että joskus akuuttitilanteet voivat hieman muuttaa aikatauluja ja näistä pyritään aina potilasta informoimaan. Potilasesitteestä saatu palaute puolestaan johti esitteen muokkaamiseen, 

Ulla ja Anni kertovat. 

Työyhteisön tuki mahdollistaa onnistumiset  

Keusoten palliatiivisen keskuksen toimintaa kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuositusten mukaisesti.  

Keusote panostaa osaamisen kehittämiseen tukemalla hoitajien palliatiivisen hoidon erikoistumisopintoja ja lääkäreiden kouluttautumista palliatiivisen hoidon erityispätevyyteen. Ulla ja Anni kertovatkin, että toiminnan kehittäminen näin hyvin on ollut mahdollista, koska johdolta on saatu alusta saakka tukea ja esihenkilöihin on luotettu toiminnan kehittämisessä. 

Keusoten vuoden asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi palliatiivisen keskuksen toiminta valittiin nimenomaan ansioituneen kehittämistyön takia. Valinnassa mainittiin erityisesti asiakaspalautteiden pohjalta tehty toiminnanmuutos, jonka myötä asiakkaat tavoittavat palliatiivisen hoitajan nyt ympäri vuorokauden. 

– Nyt palliatiivisen poliklinikan puhelut kääntyvät virka-ajan ulkopuolella palliatiiviselle osastolle. Tämä mahdollistaa sen, että jos potilaan vointi muuttuu ja ennakoivasta hoitosuunnitelmasta huolimatta hän tarvitsee neuvoa tai apua, hän tavoittaa palliatiivisen hoitajan puhelimitse mihin aikaan tahansa. Hoitaja voi antaa puhelimitse hoito-ohjeita, ja viiveetön hoito mahdollistuu,

Ulla ja Anni kertovat. 

Yhteisöohjautuvuus näkyy kaikessa toiminnassa 

Toiminnan kehittämisen keskiössä on aina asiakas. Laadukas kehittäminen kuitenkin sekä edellyttää yhteen hiileen puhaltavaa henkilöstöä että toisaalta parantaa työelämän laatua.  

Yhteisöohjautuvuus näkyy kaikessa palliatiivisen keskuksen toiminnassa ja kehittämisessä. Vastuuta on jaettu kiinnostusten mukaan työntekijöille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Esihenkilöt ovat aina tavoitettavissa, vaikka eivät fyysisesti olisi samassa toimipisteessä. 

Ulla ja Anni, millaisen porukan näin laadukas toiminnan kehittäminen vaatii taakseen? 

– Yhteisöohjautuvasti sitoutuneen henkilöstön. Yli puolet henkilöstöstämme on samaa kuin Keusoten aloittaessa vuonna 2019. Useissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä keskeisiksi asioiksi nousee työn merkityksellisyys, valmentava johtaminen ja vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön työvuoroista prosesseihin. 

Keusoten palliatiivisen toiminnan kehittäminen palkittiin laatupalkinnolla ja valittiin vuoden asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi. Palkinnot vastaanottivat (ylhäällä vasemmalta oikealle) Pirita Holappa, Anni Karppila, Ulla Palomäki, Janita Laalo sekä (alhaalla vasemmalta oikealle) Katja Borisov ja Henna Koskela.