Opiskeluterveydenhoitajat Merja Mertanen ja Tuovi Ylenius sekä kouluterveydenhoitajat Hanna Roihu ja Anne Kiviharju kertovat nauttivansa työn itsenäisyydestä sekä lasten ja nuorten kohtaamisesta.

Mielenkiinto terveydenhoitajan työhön syttyi Mertasen mukaan sekä kiinnostuksesta terveyteen että halusta tehdä merkityksellistä ja monipuolista työtä. Mertanen kertoo aloittaneensa terveydenhoitajan työt kotisairaanhoidossa ja työskennelleensä aiemmin myös neuvolassa ja koulussa. ”Opiskelijoiden kanssa työskentely tuntui kuitenkin omalta jutulta”, Mertanen kertoo.

Ylenius ja Kiviharju kertovat työskennelleensä pitkään terveydenhuollon parissa, mutta päätyneensä alalle alun perin sattumalta. ”Neuvola tuntui ensin omalta jutulta, mutta ajauduin sitten opiskeluterveyteen, jossa olen viihtynyt”, Ylenius kertoo. Kiviharju kertoo tehneensä pitkän työuran kouluterveydenhuollon parissa. ”Koulumiljöö on työympäristönä sellainen paikka, jossa viihdyn. Pidän koulumaailman rytmistä”, Kiviharju toteaa.

Roihu kertoo kiinnostuksensa kouluikäisten kanssa työskentelyyn syttyneen harjoittelussa. ”Työskentelin aiemmin lastensairaalassa, mutta itsenäinen työ on tuntunut itselleni ominaiselta. Kouluikäisten kanssa tunnen, että pystymme vielä vaikuttamaan paljon perheen ja sitä kautta lasten hyvinvointiin”, Roihu esittää.

Ei kahta samanlaista työpäivää

Yleniuksen ja Mertasen mukaan työpäivät sisältävät sekä lakisääteisiä, ennalta sovittuja tapaamisia, kuten terveystarkastuksia että avovastaanottoja, joihin opiskelijat voivat tulla ilman ajanvarausta. Vaihtelua työhön tuovat erilaiset ennakoimattomat tilanteet. ”Työpäivät eivät koskaan ole samanlaisia, vaan eteen voi tulla mitä tahansa”, Mertanen kertoo.

Roihu ja Kiviharju kertovat työpäiviensä muodostuvan monenlaisista tehtävistä, joista terveystarkastukset ovat vain yksi osa. ”Viestimme paljon koulun henkilökunnan, sidosryhmien ja perheiden kanssa. Yläkouluikäisten kanssa on ollut kiva huomata, kuinka he ottavat jo itsekin yhteyttä sekä vastuuta omista terveysasioistaan”, Roihu kertoo. Roihu ja Kiviharju pohtivat, kuinka hyvin suunniteltu työpäivä voi muuttua täysin ennakoimattomien tilanteiden edessä. ”Toisaalta se tekee tästä mielenkiintoista, eikä työ ole puuduttavaa”, Kiviharju toteaa.

– Ei tässä työssä ole tyypillistä työpäivää,

Roihu ja Kiviharju nauravat.

Terveydenhoitajat ovat osa moniammatillisia työryhmiä ja yhteistyötä tehdään niin lääkärin, psykologin, kuraattorin kuin opettajien kanssa. ”Teemme paljon ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kuten rokotustoimintaa. Ison osan työstä muodostavat erilaiset keskittymisongelmien kartoitukset, ehkäisyasiat, opiskelukykyisyyden arvioinnit sekä jatkohoidon ohjaus”, Mertanen kertoo.

Roihun ja Kiviharjun mukaan kouluterveydenhuoltoa voidaan kuvata kokonaisvaltaiseksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Työtä tehdään yhä useammin moniammatillisesti yhteistyössä perheen kanssa.

– Monet harjoittelijat ovat yllättyneet siitä, mitä kaikkea terveydenhoitajan työhön kuuluu ja miltä työpäivät näyttävät. Työn laajuutta ja monipuolisuutta pitäisi tehdä yhä näkyvämmäksi,

Roihu toteaa.

Työn itsenäisyys motivoi

Työn itsenäisyys tuo sekä vastuuta että vapautta. Mertasen mukaan terveydenhoitajan päiviin kuuluu paljon itsenäistä työtä ja suunnittelua. Ylenius kertoo nauttivansa työn itsenäisyydestä. ”On kiva, että pystyn itse vaikuttamaan paljon siihen, minkä asian teen milloinkin, ja kuinka järjestelen työpäiväni”, Ylenius sanoo.

Roihu ja Kiviharju ovat samoilla linjoilla. ”Tässä työssä pitää ottaa iso vastuu omien työpäivien suunnittelusta ja siitä, että asiat tulevat hoidetuiksi. Ei tässä ehkä viihtyisi, jos ei pitäisi itsenäisestä työstä”, Roihu kertoo. Itsenäisen työn osalta Roihu ja Kiviharju kertovat kokeneensa myös vaikuttamismahdollisuuksien parantuneen:

– Motivoidumme siitä, että voimme kehittää ja miettiä uusia toimintatapoja ja innovaatioita työn ja työmenetelmien parantamiseksi,

Roihu ja Kiviharju kertovat.

Työ on jatkuvaa oppimista

Terveydenhoitajat voivat syventää ammattitaitoaan ja osaamistaan täydennyskoulutuksilla. Ylenius ja Mertanen kertovat terveydenhoitajien suorittaneen koulutuksia mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden ja seksuaalineuvonnan koulutuksissa. Mertanen itse kertoo suorittaneensa sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen.

– Se on ollut itselle tosi tärkeä ja hyvä juttu, jossa pääsin syventämään omaa ammattitaitoa. Reseptinkirjoituksen lisäksi koulutuksessa tuli opiskeltua paljon syvemmin esimerkiksi potilaan tutkimista,

Mertanen kertoo.

Roihun ja Kiviharjun mukaan terveydenhoitajana työskentely myös edellyttävää osaamisen syventämistä. ”Ei tähän työhön koulunpenkiltä tulla valmiina, vaan tavoitekin on ottaa haltuun alan viimeisintä tietoa”, Roihu toteaa. Roihu ja Kiviharju pohtivat terveydenhoitajan työssä olevan tärkeä lisätä sekä oman sektorin että mielenkiinnon mukaista osaamista. ”Osa koulutuksista on ollut esimerkiksi opetuspuolelta. Pidän työn monipuolisuudesta, ja siitä, että voin koko ajan oppia lisää”, Kiviharju kertoo.

Terveydenhoitajien arjessa osaamista jaetaan kollegoiden kesken. ”Voimme kysyä toisiltamme neuvoa niin pienissä kuin isommissakin asioissa soittamalla tai sähköpostilla”, Mertanen sanoo.

Parasta työssä on lasten ja nuorten kohtaaminen

Terveydenhoitajien tapaamisissa toistuvat puheet kohtaamisista. ”Parhaita tilanteita ovat ne, kun nuori uskaltautuu itse pyytämään apua ja kertomaan asioistaan, tulee kuulluksi ja pääsemme hänen kanssaan hyvään kontaktiin”, Mertanen kertoo. Ylenius on asiasta samaa mieltä.

– Parasta on huomata, kuinka toisessa syttyy se kipinä ja asiat alkavat rullaamaan eteenpäin,

Ylenius kuvailee.

Myös Roihu ja Kiviharju pohtivat nauttivansa työssään erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden kohtaamisesta. ”Parasta on, kun pääsee pureutumaan johonkin asiaan ja huomaa, kuinka lapsi ja perhe voivat paremmin ja saavat tarvitsemansa avun”, Roihu ja Kiviharju toteavat.