Lastensuojelun esihenkilöt Marja-Leena Jääskeläinen, Mira Ropponen, Kaddi Talts ja Saila Tuokko pohtivat tapaamisessamme lastensuojelun arjen pitävän sisällään sekä haastavia tilanteita että hyviä onnistumisia.

Millaista työtä lastensuojelussa tehdään? Esihenkilöiden vastaus kysymykseen tulee nopeasti: työ on kohtaavaa ja suhdeperustaista. ”Tämä työ on aina suhdeperustaista. Asiakkuuksien kestot vaihtelevat, mutta työskentelyn tavoitteena on edetä lapsen edun mukaisesti ja pyrkiä luomaan hyvä yhteistyösuhde lapseen ja perheeseen”, Ropponen kertoo.

Lastensuojelun avohuollossa olevalla lapsella on aina lastensuojelulain mukaisesti nimetty hänen koko prosessistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Esihenkilöt kertovat, että lastensuojelussa on sitouduttu systeemiseen työskentelyyn, jossa koko tiimi sekä esihenkilö tukevat sosiaalityöntekijää työssään. Lisäksi sen keskiössä ovat asiakkaan osallisuus ja luottamuksellisen työsuhteen rakentaminen. Jääskeläinen puhuu sosiaalityön eetoksesta, jossa muutos voi tapahtua ainoastaan vuorovaikutussuhteessa, lapsi – vanhempi. Sosiaalityön asiantuntija on mukana rakentamassa suhdetta.

Olennaisena osana lastensuojeluun kuuluvat erilaiset tapaamiset: ”Perhettä ja lapsia tavataan kotikäynneillä ja virastossa. On tapaamisia eri yhteistyötahojen kanssa, joissa arvioidaan tuen tarvetta ja suunnitellaan mahdollisia tukitoimia”, Talts selittää.

Keskustelun edetessä käy pian selväksi, kuinka isossa roolissa laki on lastensuojelussa. Lastensuojelulaki ohjaa kaikkea toimintaa: ”Laki ohjaa työskentelyä. Prosessia toteutetaan ja johdetaan aina asiakassuunnitelman mukaisesti. Asiakassuunnitelma on velvoittava asiakirja, joka tehdään yhdessä lapsen, perheen ja mahdollisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Mitään ei tapahdu ilman lakia”, Jääskeläinen kertoo.

Esihenkilöt huomauttavat lastensuojelun olevan aina perheiden viimesijainen palvelu: ”Lastensuojelu on korjaavaa työtä”, Ropponen selittää. Sen ensisijainen tavoite on tuoda tuki lapsen kasvuympäristöön ja tavoite on, että lapsi voi asua oman perheensä kanssa. “Lastensuojelun tehtävä on varmistaa, että lapsen ikätasoinen kasvu ja kehitys eivät vaarannu”, Talts sanoo.

Esihenkilön ja kollegoiden merkitys korostuu isojen asioiden keskellä

Keskustelussa lastensuojelun tilanteiden kuvataan olevan toisinaan niin haastavia, että työtä voisi verrata tutkijan työhön. ”Meidän on hyvä olla tietoisia erilaisista ilmiöistä, kuten Tor-verkon ja erilaisten anonyymien verkkofoorumien olemassaolosta, jotka voivat olla läsnä nuorten elämässä”, Tuokko sanoo. ”Ne ovat niitä teemoja, joita tässä työssä jatkuvasti kohtaamme”, Jääskeläinen jatkaa.

Keskustelussa päihteiden, mielenterveysongelmien ja rikosten pohditaan olevan osa lastensuojelun arkea. Haastaviin asioihin työntekijät voivat saada yksilöllistä työnohjausta sekä tukea ja keskusteluapua esihenkilöiltä ja kollegoilta: ”Työparin kanssa työskentely on tärkeä osa lastensuojelua ja työntekijät keskustelevat varmasti paljon myös keskenään”, Talts kertoo.

Suurimmassa osassa asiakkuuksista yhteistyön niin lasten kuin vanhempien kanssa kerrotaan olevan hyvää. Työtä tehdään yhdessä ja pääosin perheitä pystytään tukemaan niin, että lapsen tilanne paranee ja yhteistyön jälkeen perhe pärjää ilman lastensuojelun tukea.

– Ei tätä jaksaisi ilman tietoa siitä, että pystymme auttamaan ja tekemään hyvää työtä. Se on se iso palkinto, mikä työstä tulee ja hyvän palautteen saaminen auttaa jaksamaan,

Jääskeläinen toteaa.

Keskustelussa esihenkilöiden roolin pohditaan olevan välittää työntekijöille palautetta hyvin edenneistä prosesseista. ”Muistutamme työntekijälle, että asiat ovat menneet eteenpäin ja he ovat olleet siinä apuna. On tärkeää, että työntekijälle tulee myös niitä hyviä onnistumisen kokemuksia työssään”, Jääskeläinen toteaa.

Hyvä johtajuus ja joustavuus saavat viihtymään

Tapaamisessa Keusoten pohditaan olevan organisaationa joustava. Esihenkilöt kertovat kokeneensa, että työntekijöitä tuetaan ja kannustetaan oman työn hallintaan. Lastensuojelun työn raamien sisällä työntekijät pystyvät täyttämään itse kalentereitaan, heillä on mahdollisuus liukuvaan työaikaan sekä saldotuntien pitämiseen vapaapäivinä. Keusotessa myös asiakasmäärien on koettu olevan maltillisia ja palkan olevan kilpailukykyinen.

– Keusotella on hyvä tahto. Olemme kolme vuotta vanha, iso organisaatio, joka rakentuu edelleen. Vaikka työn ei voida sanoa olevan vielä valmis, on tahto asioiden korjaamiseen olemassa. Se on hyvä ja positiivinen asia,

esihenkilöt pohtivat.

Yksi merkittävä asia, joka on saanut viihtymään Keusotessa on työyhteisö ja oma palvelupäällikkö. Tuokko kuvaa lastensuojelun sisäisen ilmapiirin olevan hyvä ja työntekijöiden kerrotaan heittävän keskenään myös huumoria. Esihenkilön rooli koetaan tärkeäksi. ”Esihenkilön merkitys työssä jaksamiseen on tärkeä. Meillä on paras mahdollinen palvelupäällikkö, jolta saa aina tukea ja apua tilanteessa kuin tilanteessa”, Talts toteaa. ”Hyvä esihenkilö luo rauhaa työhön”, Jääskeläinen komppaa.