Kotiin ja kuntoutukseen annettavan lääketieteellisen tuen ylilääkäri Kaisa Rajala ja kuntoutuskeskuksen apulaisylilääkäri Laura Majander pohtivat tiimityön olevan iso osa lääkärityötä.

Kiljavan kuntoutuskeskus aloitti toimintansa Keusoten tuottamana vuoden 2021 alussa. Nurmijärven kunnassa, Sääksjärven rannalla sijaitsevaa yksikköä voidaan Majanderin mukaan kutsua kuntoutusajattelijan unelmaksi. ”Meillä on monipuolisesti kuntoutuksen ammattilaisia ja loistava ympäristö. Tiloihin kuuluu muun muassa viisi kuntoutusosastoa, kuntosali ja uima-altaita. Täällä on mahdollisuus hyödyntää ympärillä olevaa luontoa sekä rakennuksen pitkiä käytäviä ja portaita”, Majander kertoo.

Kuntoutuskeskuksessa lääkärityötä tehdään moniammatillisessa tiimissä. Potilaiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja Majanderin mukaan hoitosuunnitelmien suunnittelussa lähdetään liikkeelle asioista, joita ihminen arvostaa ja pitää elämässään tärkeinä.

– Meillä lääkärit, terapeutit ja hoitohenkilökunta ovat kaikki yhtä tiimiä,

Rajala sanoo.

Kehitämme toimintaa työntekijöiden johdolla

Majanderin mukaan uuden kuntoutuskeskuksen toiminta on käynnistynyt nopeasti. Työntekijöitä on tullut erilaisista yksiköistä ja toimintatavoista. ”Meille on päätynyt työntekijä myös mökin vuokrausilmoituksen kautta”, Rajala nauraa.

”Olemme nuori yksikkö, joka on hakenut toimintatapojaan. Olemme pienryhmissä suunnitelleet ja määritelleet itsellemme kuvaukset siitä, miten haluamme toimia”, Majander kertoo.

Rajala kertoo, että Keusote on uusi organisaatio, jossa on halua tehdä muutoksia ja miettiä, kuinka asioita voidaan tehdä paremmin. Hänellä on kokemusta siitä, että organisaationa Keusote pystyy kokeilemaan erilaisia toimintatapoja ja viemään asioita läpi. Hyväksi koetut toimintatavat ovat Rajalan mukaan auttaneet luomaan kunnille yhteisiä toimintatapoja.

– Kehitettävät asiat, kuten loma- ja koulutussuunnitelmat nousevat työntekijöiltä. Kehittämistä tehdään myös pitkälti työntekijöiden johdolla,

Rajala kertoo.

Muutoksia on tiedossa myös vuoden 2023 alussa, kun Keusotesta tulee sote-uudistuksen myötä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Keusoten kuntien toimintamalleja ja yhtenäistämistä on tehty paljon. ”Hyvinvointialueena olemme äärettömän pitkällä”, Rajala toteaa. ”Myös lääkäreiden palkkaharmonisointi on meidän osaltamme tehty.”

Monta mahdollisuutta saman katon alla

Uudesta yksiköstä huolimatta yksikön tiimihenki on korkealla. Työntekijän poissaolon aikana työt saadaan järjestettyä muiden tiimiläisten kanssa.

”Meillä kaikki toimivat yhdessä”, Rajala toteaa. Myös Majander kehuu tiimiään: ”Meillä on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja haastavissa tilanteissa apua saa työkavereilta. Tiimin tuki mahdollistaa myös joustavat ratkaisut erilaisissa elämäntilanteissa.”

Keusote tarjoaa lääkäreille erilaisia mahdollisuuksia: Työntekijät voivat kokeilla erilaisia työnkuvia ja työyksiköitä. Itseä voi kehittää myös laajojen koulutusmahdollisuuksien avulla.

– Lääkärityössä voi yhdistää esimerkiksi työskentelyn kotihoidossa, geriatrian poliklinikalla tai kuntoutuskeskuksessa. Näin työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työviikosta itsensä näköinen,

Rajala kertoo.

Koulutuksissa hyödynnämme virtuaalitodellisuutta

Koronapandemian aikana Keusotessa on otettu käyttöön etäkoulutukset. Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä on aloitettu koulutusvartit, joihin työntekijöillä on paremmin aikaa ja mahdollisuuksia osallistua. Rajala ja Majander ovat myös kokeneet, että lyhyet koulutukset ovat tehokkaampia kuin koko päivän kestävät rutistukset.

Uutena asiana olemme aloittaneet virtuaalikoulutukset kotihoidossa ja asumispalveluyksikössä. Virtuaalitodellisuuslasien eli VR-lasien avulla työntekijät voivat osallistua tietokoneella luotuun keinotekoiseen koulutusympäristöön. Koulutuksessa työntekijät tekevät erilaisia toimenpiteitä ja saavat samalla ohjeita ja palautetta.

– Virtuaalitodellisuudesta hyötyvät myös asukkaat, jotka ovat tehneet reissuja esimerkiksi Pariisin keväässä,

Rajala kertoo.

Työntekijät pystyvät tekemään virtuaalikoulutukset heille sopivana ajankohtana. Saman virtuaalitilan koulutukseen voi osallistua useampia henkilöitä eri yksiköistä. ”Pystyn myös itse osallistumaan koulutukseen pinkkitukkaisena avatar-hahmona”, Rajala nauraa.

Koulutusten lisäksi Majander korostaa moniammatillisessa tiimissä tapahtuvaa jatkuvaa oppimista. Päivittäinen yhdessä tekeminen ja keskusteleminen ovat vuorovaikutuksellista oppimista, jonka rooli on suuri.

– Jokaisessa kohtaamisessa on jonkinlainen oppimisen mahdollisuus,

Majander huomauttaa.

Hyvä tiimi tukee työhyvinvointia

Rajala pohtii työhyvinvoinnin merkityksen kasvaneen erityisesti koronapandemian aikana, kun kasvokkaiset kohtaamiset työpaikalla ovat vähentyneet: ”Meillä on hyvä tiimi, jonka kanssa olemme löytäneet erilaisia yhteydenpidon ja hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Säännöllisten etä- ja lähipalaverien lisäksi olemme henkilöstön aloitteesta perustaneet erilaisia harrasteryhmiä ja Teams-kanavia. Kevään aikana olemme menossa esimerkiksi kiipeilemään ja museoon”, Rajala kertoo.