Keusote haluaa tarjota potilailleen Suomen parasta kotisairaalahoitoa. Rohkea, kokeileva ja yhteisöohjautuva työkulttuuri auttaa tavoitteen saavuttamisessa.

Lukuisat hyvinvointialueet käyvät parhaillaan läpi myllerrystä, jossa kotisairaalapalveluiden toteuttaminen hakee uutta muotoaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keusoten, kotisairaalassa tilanne on kuitenkin toinen: alueellinen kotisairaalatoiminta on asettunut uomiinsa niin onnistuneesti, että potilaille voidaan taata viiveetön ja tasapuolinen hoitoonpääsy ympäri vuorokauden.

Kotisairaalahoidon laatu näkyy sekä potilaiden että hoitohenkilöstön tyytyväisyydessä. Asiakaskokemusta kartoittavien NPS-mittausten tulokset hipovat täysiä pisteitä, minkä lisäksi työnhakijoita riittää niin tasaisesti, ettei vuokratyövoimalle ole tarvetta.

Mutta miten tähän tilanteeseen on päästy alle vuodessa?

“Määrätietoisella kehittämisellä, hyvällä yhteistyöllä sekä taitavalla henkilöstöllä”,

kotisairaalan ylilääkäri Anni Karppila kiteyttää.

Yhteisöohjautuvuus tuo parempaa sujuvuutta arkeen

Vuonna 2019 toimintansa aloittanut Keusoten kotisairaala palvelee kuuden kunnan – Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan – asukkaita. Potilaista noin puolet saa palliatiivista hoitoa, loput ovat muun muassa leikkauksesta tai infektiosta toipuvia akuuttipotilaita.

Monista muista kotisairaaloista poiketen Keusoten kotisairaalan hoitajat liikkuvat koko hyvinvointialueella ja hoitavat kaikkia potilasryhmiä. Näin esimerkiksi palliatiiviseen hoitoon pääseminen ei riipu sairaanhoitajan paikallaolosta.

“Jokaisessa toimipisteessämme on poliklinikka, mikä lisää potilaiden mahdollisuutta valita, missä he saavat tarvitsemansa hoidon”,

hoitotyön esimies Ulla Palomäki kertoo.

Suuren kotisairaalayksikön toiminta nojaa sote-alalla harvinaiseen, yhteisöohjautuvaan työkulttuuriin. Tiimit vastaavat itse työn suunnittelusta ja sujuvuudesta. Arkea rytmittävät kolme kertaa vuorokaudessa
järjestettävät etäpalaverit.

“Tiimit käyvät vakituista rakennetta noudattavissa palavereissa läpi työtilanteensa, kuten kiireen ja mahdollisen avun tarpeen. Esimerkiksi poissaolotapauksissa ei tarvita aina sijaisia, sillä työntekijät voivat
siirtää potilaita tiimiltä toiselle”,

Palomäki kuvailee.

Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn pitovoimaa

Keusoten työkulttuuri antaa työntekijöille poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia kotisairaalan toiminnan kehittämiseen.

“On tärkeää, että me esihenkilöt emme ole vastausautomaatteja, vaan maltamme kysyä ehdotuksia työntekijöiltä ja antaa heidän ratkoa haasteita itse. Näin tekemällä olemme saaneet aikaan valtavasti hyviä toimintamalleja”,

Karppila painottaa.

Tuore esimerkki työntekijöitä kuuntelemalla syntyneistä ideoista on Järvenpäässä keväällä 2023 pilotoitu Liikkuva sairaala -palvelu. Sen jalkauttamisesta vastasi kaksi kotisairaalan hoitajaa.

Työssä viihtymisen näkökulmasta tärkeä rooli on myös työn sisältöön liittyvillä vaikutusmahdollisuuksilla. Jopa 75 prosenttia kotisairaalan hoitohenkilöstöstä on pysynyt samana vuodesta 2019 saakka.

“Jos työntekijä haluaa esimerkiksi kouluttautua lisää tai kaipaa työhönsä uusia haasteita, kannustamme häntä etsimään uusia mahdollisuuksia tutun työnantajan kanssa. Meillä saa kehittää omaa osaamistaan sekä innovoida ja innostua”,

Palomäki päättää.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vinkit kotisairaalatoiminnan kehittämiseen:

1. VARAA AIKAA KEHITYSTYÖLLE.
   Vaikka tuloksilla olisi kiire, kestävät muutokset eivät synny muiden työtehtävien ohessa.
2. RAIVAA ESTEITÄ ROHKEASTI.
   Toiminnan kehittäminen kannattaa aloittaa keskeneräisistä rakenteista huolimatta.
3. OTA KOKO HENKILÖSTÖ MUKAAN MUUTOKSEEN.
   Toimivimmat ideat nousevat useimmiten työntekijöiden arjesta.
4. PIDÄ TYÖNTEKIJÄT AJAN TASALLA KAIKISSA MUUTOKSEN VAIHEISSA.
   Sujuva viestintä on tärkeä luottamuksen rakentaja.

Tutustu Keusoten työkulttuuriin ja avoinna oleviin työpaikkoihin.

Teksti: Saana Lehtinen, Kuvat: Teemu Heikkilä