Keski-Uudenmaan kouluissa työskentelee liki 90 kuraattoria ja psykologia. Heidän tehtävänsä on edistää ja ylläpitää edellytyksiä lasten ja nuorten hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Vuoden 2023 alusta lähtien kuraattori- ja psykologipalvelut ovat hyvinvointialueen palveluita. Kuraattorit ja psykologit jatkavat kuitenkin tutuissa kouluissaan. Mikä muuttuu?

Katri Tiainen ja Viivi Valo työskentelevät kumpikin koulukuraattoreina ja siirtyvät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöiksi 1.1.2023. Viivi työskentelee Mäntsälässä alakoulu- ja yläkouluikäisten kanssa, Katri Tuusulassa peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa. He työskentelivät reilu 10 vuotta sitten samassa kunnassa, kun olivat Mäntsälän ainoat kuraattorit. Nyt hyvinvointialueuudistuksen myötä he ovat jälleen samalla työnantajalla.

Kuraattorit työskentelevät koko koulun eteen: opiskeluhuollon ensisijainen toteuttamismuoto onkin ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ.

”Työhömme kuuluu koko koulun toimintakulttuuriin vaikuttamista ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Teemme yhteisöllistä työtä ryhmien ja isompienkin kokoonpanojen kanssa. Toki merkittävä osa työtämme on yksittäisten oppilaiden kanssa tehtävä työ. Me kuraattorit olemme myös niitä, joihin ollaan yhteydessä, jos ei tiedetä, mihin kuuluisi olla yhteydessä”,

Katri kuvailee kuraattorin työtä.

Yleisimmät syyt, miksi kuraattoriin otetaan yhteyttä, liittyvät mielialan laskuun, ahdistukseen, sosiaalisiin haasteisiin tai koulunkäynnin ongelmiin, kuten motivaatio-ongelmiin ja poissaoloihin.

Aiemmat huolet kasvaneet toiveiksi

Hyvinvointialueuudistus ei ole kuraattoreiden parissa ollut mikään läpihuutojuttu: se on aiheuttanut myös kysymyksiä tulevasta, huoltakin. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut uudistuksen valmistelu on kuitenkin tuonut konkretiaa muutokseen ja näkymää myönteisestä kehityksestä. Aiemmat huolet ovat kasvaneet toiveiksi.

”Olen kiltti ja tyyni ihminen, mutta aluksi kyllä vastustin tätä kuraattoreiden siirtämistä hyvinvointialueille. Ehkä keskeisin huoli oli etääntyminen kouluyhteisöstä tai esimerkiksi se, yritetäänkö meillä paikata sote-puolen henkilöstöpulaa. Meidän lakisääteinen tehtävämme on yhteisötyö ja sitä meidän pitää saada tehdä”,

Katri kertoo aiemmista ajatuksistaan.

Viivi on peilannut hyvinvointialueuudistusta aiempiin muutoksiin urallaan:

”Olen ehtinyt kuraattorina työskennellä ensin kunnan sivistyspalvelukeskuksen puolella, sitten perusturvan puolella ja sitten taas sivistyspalvelukeskuksen puolella. Muutosten myötä asiat eivät ole muuttuneet huonommaksi, mutta muutokset eivät ole aina välttämättä tuoneet myöskään mitään parempaa, mitään uutta mukanaan.”

Katri ja Viivi ovat yhtä mieltä siitä, että voivotteluun on turha kuluttaa energiaa, ja he ovatkin kääntäneet ajatuksensa sitä kohti, mitä hyvää tämä uudistus voi tuoda mukanaan.

”Toivon ja odotan, että yhteistyö eri ammattilaisten kanssa on jouhevampaa, kun olemme sitten kaikki hyvinvointialueen työntekijöitä. Sitä toivon ja odotan”,

Viivi kertoo.

Katri on samoilla linjoilla ja kertoo, että palveluketjun sujuvoittamisesta on puhuttu aina, mutta ehkä tämä on se hetki, kun siirtymät palvelusta toiseen oikeasti saadaan sujuvimmiksi:

”Onhan se ihannetilanne, että yksilön koko palveluketju on samassa organisaatiossa, ja näitä rakenteita päästään oikeasti kehittämään yhdessä. Jos yksilön pitää siirtyä palvelusta toiseen, on tärkeää, että se hoituu sujuvasti eikä pääse tapahtumaan luukulta luukulle juoksuttamista. Ehkä nyt on sen muutoksen aika.”

Yhdessä ja hyvässä hengessä

Toinen toive hyvinvointialueelle on yhteistyön lisääntyminen. Katri ja Viivi kertovat, että kuraattorit tekevät kyllä nytkin yhteistyötä yli kuntarajojenkin, mutta yhteistyö on paljon pohjautunut itse luotuihin kontakteihin, eivätkä ne välttämättä säily henkilöstövaihdosten kohdalla.

”Kaikki työyhteisöni ovat olleet hyviä työyhteisöjä. Niistä haluan pitää kiinni, vaikka siirrymmekin isompaan organisaatioon. Hyvinvointialueella on kuitenkin erilaiset volyymit kehittää esimerkiksi uusia tiimirakenteita, vaikkapa aiheluokittain tai ikäluokittain. Sellaista yhteistä kehittämistä meidän kaikkien eteen”,

Katri pohtii.

Kaksikolla on myös yhteinen ajatus siitä, mitä aika konkreettistakin he haluavat viedä mukanaan hyvinvointialueelle:

”Mietimme eilen yhdessä, mitä hyvää haluamme viedä nykyisestä työstä mukanamme hyvinvointialueelle, ja kummankin ensimmäinen vastaus oli Wilma. Se on ihan oikeasti tärkeä työkalu ja yhteydenpitoväline”,

Viivi kertoo hymyillen.

Tässä taitaakin kiteytyä kummankin vahva toive: Kumpikin kertoo identifioituvansa osaksi kouluyhteisöä ja haluaa olla osa sitä jatkossakin. Työpisteet tietysti säilyvät kouluissa ja tammikuun alussa kouluissa odottavat tutut lapset ja nuoret, vaikka palkan maksaakin tammikuusta eteenpäin joku toinen. Kysynkin heiltä vielä, mitä he odottavat ensimmäiseltä työpäivältä hyvinvointialueella:

”Kunhan perusasiat toimii, niin päästään aika helpolla eteenpäin. Kunhan puhelin toimii ja työhuone löytyy. Hyvässä hengessä mennään eteenpäin ja yhdessähän me tehdään töitä koulujen ja oppilaiden eteen. Kuraattorin rooli on lähtökohtaisesti joustava ja työskentelemme monella yhdyspinnalla. Se on hyvä lähtökohta myös tähän muutokseen”,

Katri kiteyttää.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Hyvinvointialueelle siirtyvät myös koulujen opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut.

Tutustu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen: