Sote-palveluiden vaikuttavuudesta on puhuttu jo pitkään. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on ketteränä edelläkävijänä siirtynyt sanoista tekoihin kehittämällä sote-palveluiden vaikuttavuutta hyvinvointialueiden eturintamassa.

”Me olemme jo vuodesta 2016 alkaen rakentaneet tietä kohti vaikuttavuuden ottamista arkeen ja päätöksenteon tueksi. Asiakkaiden ja potilaiden on voitava luottaa siihen, että se palvelu, mitä heille järjestetään ja toteutetaan, on mahdollisimman vaikuttavaa”,

painottaa Keusoten johtajaylilääkäri, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Vaikuttavuuden kehittämisellä on myös erittäin suuri taloudellinen merkitys Keusotelle, sillä kansallisestikin niukkenevat resurssit on välttämätöntä suunnata suurimman terveys- ja hyvinvointihyödyn saavuttamiseen.

”Tavoitteena on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen myös toiminnan ohjaaminen siten, että se on kestävää, jotta meillä olisi varaa toimia myös tulevina vuosikymmeninä”,

jatkaa Laitinen-Parkkonen.

Piloteista polttoainetta vaikuttavuuteen

Keusote on valinnut pilottihankkeiksi vaikuttavuuden kehittämiseen palvelutarpeiden osalta merkittävät väestöryhmät: ikäihmiset, diabetespotilaat ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Näiden ryhmien osalta selvitetään, mitkä ovat heille kaikkein vaikuttavimmat palvelut sekä tehdään malli, jolla voidaan arvioida ja johtaa kokonaisuutta.

”Pilottien jälkeen toimintaa on tarkoitus soveltaa ja laajentaa muihin suuriin väestöryhmiin niin, että vaikuttavuus läpileikkaa lopulta koko Keusoten toiminnan. Pääasiallisena kulmakivenä tässä on viime kädessä asukkaiden hyvinvoinnin parantuminen”,

korostaa Laitinen-Parkkonen.

Kohti ehyitä palvelukokonaisuuksia asiakkaan tarpeisiin

Vaikuttavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden, HUS:n, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

”Kumppanuuden kautta eri palvelut nivoutuvat entistä saumattomammin asiakkaan kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa ei ole päällekkäistä työtä ja tekemisen suunta ja vaikuttavuus on oikea”,

kiteyttää Laitinen-Parkkonen.

Pirjo Laitinen-Parkkosen vinkit sote-palveluiden vaikuttavuuden kehittämiseen:

1. Tuo vaikuttavuus strategiaan ja johdon agendalle, jotta koko organisaatio ja luottamushenkilöt sitoutuvat kehittämiseen.
2. Laadi tiekartta vaikuttavuuteen: suunnitelma tavoitteineen, mittareineen ja aikatauluineen.
3. Kirkasta yhteistä ymmärrystä ja tahtotilaa.
4. Ota tiedolla johtaminen osaksi ammattilaisten arkea ja varmista, että palvelu on mahdollisimman vaikuttavaa suhteessa siihen kustannukseen, mitä se aiheuttaa. 

Tutustu Keusoten työkulttuuriin ja avoinna oleviin työpaikkoihin.