Mäntsälässä sijaitsevassa Keusoten Kotokartanon palvelutalossa esihenkilö Sanna Zetterman saa kuunnella toimistoonsa tyytyväisenä henkilöstönsä työskentelyä. Puhe pulppuaa ja haastavatkin hoitotilanteet sujuvat kärsivällisesti, luovuutta käyttäen.

Palvelutalossa asuu 30 muistisairasta henkilöä, joilla on ympärivuorokautinen avun tarve. Henkilöstöä on lähes saman verran koostuen vastaavasta sairaanhoitajasta, lähihoitajista, sairaanhoitajista, hoiva-avustajista ja laitoshuoltajista. Päivät ovat työntäyteisiä ja touhukkaita. Perushoidon lisäksi asukkaille tarjotaan erilaisia aktiviteetteja heidän toimintakykynsä mukaisesti. Asukkaiden kanssa ulkoillaan, pelataan ja leivotaan, minkä lisäksi Suomen Punainen Risti käy pitämässä luku- ja laulupiiriä.

Tärkein tehtävä Zettermanin mielestä esihenkilön työssä on olla läsnä. Se, että hän kuuntelee ja on helposti tavoitettavissa. Yksikössä ollessaan hän pitääkin aina toimistonsa ovea auki, jotta häntä voi lähestyä mahdollisimman vaivattomasti. Kuvailemiensa rauhallisten kohtaamisten myötä hän haluaa välittää työntekijöilleen kuulluksi tulemisen tunnetta ja luottamusta siihen, että asioista voidaan aina neuvotella. Tämä kuvastaa ajattelevaa johtajuutta.

Hyvinvoiva ja ajantasaisesti johdettu palvelutalo

Kotokartanon palvelutalossa työskentelee kantaväestön lisäksi maahan muuttaneita työntekijöitä. Sekä työntekijöiden että yksikössä säännöllisesti työskentelevien harjoittelijoiden perehdyttäminen on jaettu tasapuolisesti kaikille. Tämä on merkittävää työssä jaksamisen kannalta, muun muassa kielellisten ja erilaisten kulttuurien kohtaamisen tuomien, ajoittaisten, haasteiden myötä.

Työssä jaksamista edesauttaa myös työyhteisössä vallitseva yhteisöohjautuvuus. Itseohjautuvista työntekijöistä muodostuvat kolme tiimiä saavat vaikuttaa monin tavoin työhönsä, työvuoroihinsa ja kantaa vastuuta arjen sujuvuudesta. Tämä tukee työntekijöiden sitoutuneisuutta ja vaihtuvuuden minimaalisuutta. Työntekijät tuntuvat tykkäävän työstään.

Työyhteisössä osataan arvostaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ahkeruutta ja ystävällisyyttä. Kotokartanossa koetaan, että työyhteisöjen moninaisuus luo vastavuoroisia oppimisen mahdollisuuksia, millä on monia positiivisia vaikutuksia. Se muun muassa vahvistaa työyhteisön kykyä kunnioittaa toisia, mikä heijastuu myös yhteistyöhön asukkaiden läheisten kanssa. Käytännön työn sujumisen kannalta keskiössä ovat oman puhetavan tarkastelu ja asioiden ymmärretyksi tulemisen varmistaminen. Asiat tulee Zettermanin mukaan niin sanotusti puhua auki, jotta ne ovat mahdollisimman ymmärrettäviä.

Zettermanin johtaminen näyttäytyy myös muutoin ajantasaisena. Tulevaisuudesta kysyttäessä vastaa Zetterman olevansa luottavainen. Monikulttuurisuus ja moninaisuus on hänestä osa tulevaisuutta, jonka virrassa on pysyttävä mukana. Tähän auttaa armollinen ja pitkäjänteinen työskentely sekä ennakkoon kulttuurisiin eroavaisuuksiin perehtyminen. Zetterman tuo myös esille riittävän tukiverkoston merkityksen. Sen, että saa tarvittaessa tukea rekrytoinnista tai esihenkilöltään sekä pääsee jakamaan tietoa ja kokemuksia kollegoidensa kanssa.

Lähteet:

Hougaard, R., Kalajo, T. & Ora, H. 2018. Ajatteleva johtaja. Miten johdat itseäsi, tiimiäsi ja organisaatiotasi huipputuloksiin. Alma Talent: Helsinki.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Monimuotoisuudesta menestystä. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-720-5

Työturvallisuuskeskus. 2024. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2024/01/Monimuotoisuus-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-tyo%CC%88yhteiso%CC%88ssa%CC%88.pdf