Hyvinvointia yhdessä -strategiatyöpaja kokosi yhteen Keusoten alueen asukaskehittäjiä sekä vaikuttamistoimielinten ja järjestöjen edustajia. Työpajassa arvioitiin nykyisen strategian toteutumista ja keskusteltiin hyvinvointialueen tulevaisuudesta. Lopputuloksena muotoutui tärkeitä suosituksia, joita hyödynnetään hyvinvointialuestrategian uudistamisessa. 

Asukaskehittäjiä, vanhus- ja vammaisneuvostojen jäseniä sekä paikallisten järjestöjen edustajia kokoontui torstaina 27.2. Hyvinkään lukiolle keskustelemaan hyvinvointialueen strategiasta. Osallistujat pohtivat Keusoten arvojen, ihmislähtöisyys, yhteistyö ja vaikuttavuus, toteutumista arjen kokemusten kautta.

Keskusteluissa nousi esiin sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia siitä, miten arvot ovat toteutuneet hyvinvointialueen palveluissa ja toiminnassa. Kaikkien pienryhmien keskusteluissa korostettiin kohtaamisen tärkeyttä ja sitä, kuinka merkityksellistä on, että ihminen kohdataan aidosti ihmisenä. 

“Tilaisuus oli oikein onnistunut, ja työskentely omassa pienryhmässä oli erittäin innostavaa! Tiivistäisin omat ajatukset ja toiveet tulevaisuuden Keusotesta tilaisuuden ja keskusteluiden pohjalta kolmeen pointtiin: jatkuva oppiminen, ihmislähtöinen asiakaskokemus sekä jatkuva ja kehittyvä yhteistyö yhdyspintojen kanssa”, 

tiivistää työpajaan osallistunut Keusoten vammaisneuvoston jäsen ja Hyvinkään vammaisneuvoston puheenjohtaja Sami Matikainen.

Arvokeskustelun lisäksi osallistujat pohtivat, onko Keusoten nykyinen visio edelleen tavoittelemisen arvoinen. Kehittämismahdollisuuksia nähtiin erityisesti yhteistyön tiivistämisessä niin hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä kuin myös eri hyvinvointialueiden ammattilaisten kesken.

Yhteistyön vahvistamiseksi toivottiin, että hyvinvointialueen ammattilaisilla olisi enemmän aikaa perehtyä järjestöjen toimintaan ja siten tulla paremmin tietoisiksi sekä osata ohjata ja neuvoa asiakkaita toiminnan pariin.

Lisäksi omatiimimallin kehittämisessä nähtiin potentiaalia entistä tiiviimpään yhteistyöhön järjestötoimijoiden kanssa. Erityistä kiitosta saivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostossa järjestetyt ilmiötyöpajat. 

“Itselleni työpajasta jäi tärkeimpänä mieleen seuraava ryhmämme Keusotelle muotoilemista visioista: Se, ettei kukaan keskiuusmaalainen jäisi yksin, kun hän tai hänen läheisensä tarvitsee apua, tukea tai palveluja. Silloin ihminen ei useinkaan mieti sitä, kuka tai mikä taho palvelun tai avun tarjoaa vaan sitä, että hän tulisi aidosti kohdatuksi ja saisi avun juuri hänen tarpeisiinsa, pian ja sujuvasti. Tuo apua tarjoava taho voi olla Keusoten lisäksi esimerkiksi myös alueella toimiva yhdistys tai järjestö”,

kertoo työpajaan osallistunut Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki Werkko ry:n toiminnanjohtaja Laura Savolainen. Savolainen toimii myös Keski-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnan mielenterveys- ja päihdetoimijoiden -teemaverkoston (Mipäkumppanit) koordinaattorina. 

Pienryhmien keskustelujen pohjalta laadittiin suosituksia strategian päivittämisen tueksi: 

• Arvojen selkeyttäminen: Luottamus ja avoimuus korostuivat ryhmien keskusteluissa, ja avoimuutta ehdotettiin uudeksi arvoksi. 
• Arvojen näkyminen arjessa: Tärkeimpinä asioina arvojen mukaisessa toiminnassa korostuivat ihmislähtöisyys, eli aito kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Avoimuuden lisäämiselle ja vuorovaikutuksen parantamiselle nähtiin tarvetta kaikilla tasoilla. 
• Visio yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi: Toivottiin, ettei uusittava visio sisällä nykyisen tapaan keinoja tai liiallista juhlapuhetta. Visiosta toivottiin “rohkeaa, mutta realistista.” 
• Ehdotuksia uudeksi visioksi: Ehdotettiin nykyisen vision muotoilua uudelleen: ”Meillä on hyvinvoivat asukkaat ja työntekijät” sekä esitettiin uudeksi visioksi esimerkiksi “Hyvinvoiva asukas” ja sloganiksi ”Keusote – sitä kutsutaan elämäksi.” Ehdotettiin uudeksi visioksi myös: ”Kukaan keskiuusmaalainen ei jää yksin apua, tukea tai palveluja tarvitessaan.” 
• Palvelujen saavutettavuus ja ennaltaehkäisy: Keskusteluissa korostui tarve lähipalvelujen kehittämiselle, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut sekä peruspalvelujen vahvistaminen. Hyvin toimivan asiakasohjauksen rinnalla korostui tarve tiivistää eri palveluiden ammattilaisten välistä yhteistyötä, jotta asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut entistä sujuvammin. 
• Henkilöstön osallistaminen ja jaksaminen: Toivottiin, että strategiatyössä varmistetaan henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Lisäksi keskusteluissa nousi esiin huoli henkilöstön jaksamisesta, mikä tulisi huomioida strategian toimenpiteissä. 
• Laatu: Laadukkuus nähtiin asiana, jossa hyvinvointialueen on välttämätöntä onnistua tulevalla strategiakaudella. 
• Yhteistyö ja yhteiskehittäminen: Kokemusasiantuntijoiden ja eri toimijoiden, kuten alueen järjestöjen, kanssa tehtävän työn vahvistaminen koettiin tärkeäksi tulevalla strategiakaudella. 

Työpajassa laadittuja suosituksia hyödynnetään hyvinvointialuestrategian päivittämisessä. Keusoten strategiaa on tarkoitus uudistaa vuosille 2026–2029 kuluvan vuoden aikana. 

Lisätiedot:
Hanna Raevuori, johtava asiantuntija
+358 50 497 0817
hanna.raevuori@keusote.fi