Tähän kysymykseen pureuduttiin Keusoten toisessa kansallisessa hyvinvointiwebinaarissa 8.9.2021 kuntayhtymän ammattilaisten ja päättäjien sekä kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden kesken. Hyvinvointiwebinaarin ydin oli tieto, vuoropuhelu ja osallisuus, langoilla pysytteli aktiivisesti yli 60 osallistujaa ja samanaikaisesti chattipalsta oli täynnä asiaa. Toivottavasti olit mukana tässä innostavassa seminaarissa!

Tarkastelun kohteena olivat menetetyt elinvuodet (PYLL), ne, joiden menetyksen voimme omalla toiminnallamme pyrkiä estämään sekä alueen asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, eli aikuisväestön FinSote2020 tutkimusten tulokset.

Ennakkotietona saatiin muutaman indikaattorin tieto syyskuun puolivälissä julkaistavasta kouluterveyskyselystä. Veret seisauttavaa tuoretta tietoa koululaisten hyvin- ja pahoinvoinnista keskellä koronaa. Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa keskityimme hyvinvointialuevalmisteluun yleisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista ja kävimme keskustelua oman alueemme valmisteluvaiheesta.

Onko meillä syytä huoleen vai lepo vaan, mitä tieto meille todisti syyskuisena keskiviikkona?

“Kyllä ja ei, både och, keskiuusmaalainen voi keskimäärin paremmin kuin suomalainen yleensä, mutta eivät kaikki, ja tästä kehityksestä meidän on syytä olla huolissaan.”

Päihdekuolemat, erityisesti huumeisiin, on kasvanut merkittävällä tavalla. Syöpään menetetyt elinvuodet kasvavat edelleen. Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat erityisesti Hyvinkään ja Järvenpään seutua. Lapset ja nuoret raportoivat ahdistuksen ja pahoinvoinnin kasvusta merkittävällä tasolla. Ja samanaikaisesti monella menee hyvin.

Miten tehokkaimmin muutamme kehityksen suunnan parempaan? Positiivisella diskriminaatiolla eli toimenpiteiden kohdentamisella tunnistettuihin riskiryhmiin ja yksilöihin, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ja mahdollisimman varhain, ennakoiden. Tieto ohjaa toimintaa ja auttaa meitä vaikuttavissa ja kustannustehokkaissa valinnoissa. Lisäksi tarvitsemme näitä yhteisiä foorumeja keskusteluun, tiedon jakamiseen ja priorisointiin, koska hyvinvointi ja terveys myös tulevalla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella vahvistuu asukaslähtöisellä toimijoiden keskinäisellä yhteistyöllä.

Kristiina Kariniemi-Örmälä

Integraatiojohtaja