Siirry sisältöön

Asiakkaan ja potilaan oikeudet

Mikä muuttuu uuden hoitotakuun myötä?

Uusi hoitotakuu kiristää seuraavia enimmäisaikoja 1.9.2023 alkaen:

  • Asiakkaalle on tehtävä hoidon tarpeen arvio saman päivän aikana, kun yhteydenotto on tapahtunut arkipäivänä virka-aikaan (aiemmin 3 vuoronkauden aikana).
  • Asiakkaan on päästävä tarvittavaan kiireettömään hoitoon 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista (aiemmin 3 kuukauden aikana).
  • Asiakkaan on päästävä kiireettömään suun terveydenhuollon hoitoon 4 kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista (aiemmin 6 kuukauden aikana). Enimmäisaika muuttuu 3 kuukaudeksi 1.11.2024.

Katso myös kysymys Mitä palveluita hoitotakuun muutos koskee ja mitä se ei koske?


Mitä palveluita hoitotakuun muutos koskee ja mitä se ei koske?

Hoitotakuun muutos koskee perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa mukaan lukien suun terveydenhuollon palvelut. Hoitotakuu koskee terveysongelmia, joissa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Edellytyksenä on hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä todettu lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen tarve.

Hoitotakuun 14 vuorokauden enimmäisaika ei koske kaikkia terveyspalveluita. Seuraavissa palveluissa noudatetaan 3 kuukauden enimmäisaikaa tai asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa:

  • hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaiset hoitotapahtumat
  • käynnit perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla
  • hoitotapahtumat, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi
  • terveystarkastukset, seurantakäynnit ja terveysneuvonta
  • rokotukset, jotka eivät liity kiireettömään sairaanhoitoon

Suun terveydenhuollon neljän kuukauden enimmäisaika ei koske tilanteita, joissa asiakkaalle on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli.

Hoitotakuu ei koske lainkaan väestötason ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä (seulonnat, tietyt rokotukset, neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset), joista säädetään erikseen. Hoito annetaan niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Voinko vaatia pääsyä lääkäri vastaanotolle kahdessa viikossa?

Kun otat yhteyttä terveyspalveluihin, sinulle tehdään hoidon tarpeen arvio. Jos arvion perusteella sinulla todetaan lääketieteellinen tarve kiireettömään sairaanhoitoon, tulee ensimmäinen hoitotapahtumasi järjestää 14 vuorokauden sisään.

Hoidon antajan tulee olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen hoitotapahtumasi voi olla varattu esimerkiksi sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille. Hoitotapahtuma voidaan myös järjestää muulla tavoin kuin fyysisenä vastaanottona, kuten puhelimitse tai muuten etäyhteydellä.

Jos ensimmäisen hoitotapahtumasi toteuttaa joku muu ammattihenkilö kuin lääkäri ja hän hoidon yhteydessä toteaa sinun tarvitsevan terveysongelmaasi lääkärin tutkimusta ja hoitoa, tulee lääkärikäynti järjestää seuraavien 7 vuorokauden sisään.

Yhteenvetona todeten asiakas ei siis voi suoraan vaatia pääsyä lääkärin vastaanotolle kahdessa viikossa. Hoito edellyttää lääketieteellisesti todettua tarvetta ja sen antajana voi olla muu kuin lääkäri. Hoito voidaan antaa myös muulla tavoin kuin vastaanottokäyntinä terveysasemalla. Hoitotakuun 14 vuorokauden määräaika ei myöskään koske kaikkia terveyspalveluita. Katso kysymys Mitä palveluita hoitotakuun muutos koskee ja mitä se ei koske?

Onko minulla oikeus päästä hoitoon haluamani ajankohtana?

Hoitotakuun mukaan asiakkaalle tulee tarjota aikaa hoitotakuun enimmäisaikojen puitteissa. Hoidon ajankohtaa sovittaessa on pyrittävä huomioida asiakkaan toiveet, mutta asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia hoitoaan tiettynä ajankohtana.

Voit siis olla vastaanottamatta sinulle tarjottuja aikoja ja toivoa hoitoa sinulle paremmin sopivana ajankohtana. Hoitotakuu ei kuitenkaan koske tällaisia tilanteita, ja hoitosi voi venyä yli säädetyn määräajan.

Onko minulla oikeus päästä hoitoon omalle terveysasemalleni?

Hoitotakuulainsäädännön mukaan asiakas voidaan tarvittaessa ohjata muualle kuin hänen omalle terveysasemallensa. Tämän on kuitenkin sijaittava kohtuullisen välimatkan päässä asiakkaasta, mutta enimmäisvälimatkaa ei ole määritelty. Asiakkaalla on oikeus jäädä odottamaan hoitoa omalle terveysasemalle tai tietylle ammattihenkilölle. Tällöin hyvinvointialueella ei ole velvoitetta järjestää hoitoaikaa hoitotakuuajassa.

Jos hoitosi edellyttää käyntiä vastaanotolla, pyritään se aina järjestämään ensisijaisesti omalle terveysasemallesi. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata myös toiselle Keusoten terveysasemalle. Voit kieltäytyä vastaanottamasta aikaa toiselle terveysasemalle, mutta tällöin hoitosi voi venyä yli säädetyn määräajan. Hoitotakuu ei siis koske tilanteita, joissa mieluummin jäät odottamaan vastaanottoaikaa omalle terveysasemallesi.

Koskevatko uudet määräajat minua, jos olen jo hoitojonossa muutosten astuessa voimaan?

Uudet hoitotakuun enimmäisajat astuvat voimaan 1.9.2023. Ne koskevat vain tämän jälkeen tehtyjä yhteydenottoja.

Jos olet jo jonossa lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle uuden hoitotakuun astuessa voimaan, eivät uudet enimmäisajat koske sinua. Ennen 1.9.2023 tehdyissä hoidon tarpeen arvioinneissa ja jonoon asettamisissa sovelletaan aiempaa määräaikaa, joka on 3 kk.

Jos olet jo jonossa suun terveydenhuollon hoitotapahtumaan uuden hoitotakuun astuessa voimaan, eivät uudet enimmäisajat koske sinua. Ennen 1.9.2023 tehdyissä hoidon tarpeen arvioinneissa ja jonoon asettamisissa sovelletaan aiempaa määräaikaa, joka on 6 kk.

Millä viiveellä minun tulee saada yhteys terveysasemaan?

Asiakkaan on saatava välittömästi yhteys terveysasemaan arkipäivisin virka-aikana. Välittömäksi yhteydeksi lasketaan esimerkiksi mahdollisuus jättää takaisinsoittopyyntö tai sähköinen yhteydenotto. Keusoten terveysasemien puhelinpalvelut ja esimerkiksi Omaolo täyttävät tämän ehdon.

Kun asiakas on ottanut yhteyttä terveysasemaan arkipäivänä virka-aikaan, tulee hänen yhteydenottoonsa vastata saman päivän aikana. Tarvittaessa takaisinsoiton voi tehdä myös terveysaseman varsinaisten aukioloaikojen jälkeen.

Virka-ajalla tarkoitetaan noin klo 8–16 välistä aikaa, mutta kellonajassa on joustoa. Keusoten vastaanottopalveluiden puhelinasiointi on auki arkisin klo 8–16. Suun terveydenhuollon puhelinpalvelu palvelee 7:45–15. Sähköisen asioinnin kautta yhteydenoton voi jättää milloin tahansa, ja niihin vastataan virka-ajan puitteissa.

Vaikuttaako lakimuutos erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen?

Erikoissairaanhoidon hoitoon (HUS) pääsyn enimmäisaikoihin ei ole tehty nyt muutoksia. Nykyinen laki määrittelee:

  • Kiireettömässä hoidossa erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.
  • Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.
  • Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.
  • Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
  • Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

https://stm.fi/hoitotakuu

Voinko saada palvelusetelin tai maksusitoumuksen yksityislääkärille?

Otamme syksyn 2023 aikana käyttöön palvelusetelin mm. lääkärin vastaanottopalveluihin. Asiakkaalle voidaan näin ollen tarjota palveluseteliä niissä tilanteissa, joissa lääkärin vastaanotolla toteutettavaa hoitoa tarvitaan viikon sisään eikä Keusoten sote-keskuksissa ole antaa lääkärin vastaanottoaikaa. Palvelusetelin saaminen edellyttää aina Keusoten ammattilaisen arviota hoidon tarpeesta.

Palvelusetelin lisäksi erillisiä maksusitoumuksia esim. yleislääkärin vastaanotolle ei myönnetä.

Mitä hoitotakuu määrää mielenterveyden hoidosta?

Hoitotakuun mukainen oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa koskee samalla tavoin psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Eli jos hoidon tarpeen arvioinnissa asiakkaalla todetaan mielenterveyteen liittyvä lääketieteellinen tarve kiireettömään hoitoon, tulee ensimmäinen hoitotapahtuma järjestää 14 vuorokauden sisään. Jos hoidon antaa muu kuin lääkäri ja hän toteaa asiakkaalla tarpeen lääkärin tekemälle tutkimukselle tai hoidolle, tulee se järjestää seuraavan 7 vuokauden aikana.

Tarvittava hoito toteutetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitoon pääsyn 14 vuorokauden enimmäisaika ei siis koske esimerkiksi hoitosuunnitelmaan sisältyviä psykososiaalisia hoitoja tai koulutetun psykoterapeutin antamia psykoterapioita.

Mitä hoitotakuu määrää kuntoutuksesta?

Kuntoutuspalveluissa noudatetaan 14 vuorokauden enimmäisaikaa, jos asiakas hakeutuu itse tai hänet ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella suoraan kuntoutustyöntekijälle ensimmäiselle hoitotapahtumalle eikä asiakasta lähetetä ensin hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Hoitotakuun 14 vuorokauden enimmäisaika ei koske hoitosuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia. Kuntoutustyöntekijän vastaanotolle pääsy edellyttää usein hoitosuunnitelmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi psykoterapiaan, ravitsemusterapiaan, jalkaterapiaan ja kuntoutuksena annettavaan fysioterapiaan liittyvät käynnit.

Apuvälinepalveluissa noudatetaan 14 vuorokauden enimmäisaikaa, jos asiakas ottaa itse yhteyttä apuvälinepalveluihin ja hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan. Muissa tilanteissa noudatetaan 3 kuukauden enimmäisaikaa tai hoitosuunnitelmaa.

Erikoissairaanhoitotasoisessa apuvälinearviossa pätee erikoissairaanhoidon hoitotakuuajat. Asiakkaan kotiutuessa apuvälinearvio tehdään kotona pärjäämistä tukevalla tavalla hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti välittömästi kotiutumisen yhteydessä taikka kohtuullisessa ajassa sen jälkeen.

Kuka valvoo hoitotakuun toteutumista?

Hyvinvointialueella on sote-järjestämislain mukainen velvoite omavalvontaan, jonka tulee sisältää myös hoitoon pääsyn toteutumisen valvonnan. Hyvinvointialueen tulee julkaista verkkosivuillaan tietoa hoitoon pääsystä. Keusoten osalta tiedot löytyvät sivulta Hoitoon pääsy.

Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. Niiden lainsäädännössä säädetään hallinnollisista pakkokeinoista, jos hoitoon pääsyä ei järjestetä laissa säädetyn mukaisesti. Näitä pakkokeinoja ovat mm. hallinnollinen määräys, uhkasakko.

Mistä saan tietoa hoitotakuun toteutumisesta Keusotessa?

Hyvinvointialueen tulee julkaista verkkosivuillaan tietoa hoitoon pääsystä. Tiedot tulee päivittää vähintään kuukausittain.

Keusoten osalta tiedot löytyvät sivulta Hoitoon pääsy.