Siirry sisältöön

Keski-Uudenmaan vanhusneuvosto on ikäihmisten äänitorvi

Kuvassa ikääntyneiden hoivakodin asukas, lähiomainen ja hoitaja

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella toimii vanhusneuvosto, joka on osallistumis- ja vaikuttamistoimielin ikäihmisille. Vanhusneuvosto toimii ikäihmisten äänenä kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa, joka vaikuttaa vanhusväestöön nyt ja tulevaisuudessa.

Kuvassa Keski-uudenmaan vanhusneuvoston jäseniä.
Keski-Uudenmaan vanhusneuvosto on merkittävä vaikuttamiskanava, kun hyvinvointialueella valmistellaan ikäihmisiin kohdentuvia palveluja.

Vanhusneuvosto kokoontuu lähes kuukausittain ja siihen kuuluu 12 jäsentä, kaksi kustakin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvasta kunnasta (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula). Vuorotellen kokoustetaan eri kunnassa, ja nyt 12.6. kokoontumispaikkana oli Järvenpää.

– Tärkeä tehtävämme on olla tietoisia, millaisia ikäihmisen arkeen vaikuttavia asioita on hyvinvointialueella ja kunnissa valmisteilla. Annamme ajankohtaisista valmisteltavista asioista tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja. Vanhusneuvosto on tärkeä ikäihmisten vaikuttamiskanava. Pyrimme omalta osaltamme edistämään ja ylläpitämään ikäihmisten toimintaedellytyksiä yhteiskunnassamme, kertoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Liljan-Kukka Runolinna.

Toimintakautensa aikana vanhusneuvosto on antanut lausuntoja muun muassa omaishoidon, liikkumista tukevin palveluiden soveltamisohjeisiin sekä Keusoten hyvinvointialueohjelmaan vuosille 2024–2025.

Kesäkuun kokouksessa Järvenpään hallintojohtaja Sari Forsström oli kertomassa Järvenpään väestörakenteesta. Järvenpää on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista, jossa väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti.

Mäntsälän kunnan senioriohjaaja Heli Heroja kertoi Mäntsälässä tehtävästä etsivästä vanhustyöstä. Kokouksessa kuultiin myös Keusoten eri asiantuntijoita, jotka kertoivat muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä, Keusoten hyvinvointiohjelman tiekartasta 2024–2026 sekä kestävän kasvun hankkeesta.  

Asiantuntijaesitysten lomassa vanhusneuvoston jäsenet keskustelivat aktiivisesti tuoden esille muun muassa ikäihmiset potentiaalisina työssäkävijöinä, sillä työuralla hankittu ammattitaito ei häviä mihinkään ihmisen eläköityessä. Tärkeänä nähtiin myös ikäihmisten toimintaedellytysten ylläpitäminen, osallistaminen ja tarvittaessa ohjaaminen palvelujen pariin. Keskustelua herättivät myös ympärivuorokautisen asumisen ja palveluasumisen tarjonta, yhteisöllinen asuminen sekä miten ikäihmisten palvelujen laatu varmistetaan tulevaisuudessa. 

Keski-Uudenmaan alueellinen vanhusneuvosto:

  • lisää hyvinvointialueen vanhusten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen päätöksenteossa sekä vanhuksia koskevissa palveluissa yli organisaatiorajojen.
  • tukee yhteistyötä Keski-Uudenmaan kuntien ja paikallisten vanhusneuvostojen välillä.
  • kokoaa alueensa vanhusten näkemyksiä esimerkiksi kyselyillä, järjestämällä tapaamisia ja jalkautumalla palvelupisteisiin. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto kokoaa aineistoa kannanotoiksi tai aloitteiksi eteenpäin vietäväksi.
  • pitää yhteyttä hyvinvointialueen päättäjiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sekä maakunnan muihin viranomaisiin lisätäkseen yhteistyötä ja suoria vaikuttamismahdollisuuksia.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto asettaa vanhusneuvoston valtuustokausittain. Vanhusneuvostolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen aluevaltuustossa, aluevaltuuston iltakouluissa, palveluiden järjestämisen lautakunnassa sekä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnassa. Hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus on myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvostolla ja nuorisovaltuustolla.

Keski-Uudenmaan vanhusneuvoston jäsenet löydät Keusoten verkkosivuilta sekä esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Keusoten asianhallintajärjestelmästä.

Teksti ja kuva: Tuula Alkula, Järvenpään kaupunki